26. toukokuuta 2021

KukkoAPA hyvinkin

Uuh yeah, uutta kukkoa maistelussa, tai eihän se enää mitään uutta ole mutta tuoretta kuitenkin. Kohtapa alkaa Laitilan Wirvoitusjuomahtehtaallakin olla kaikki tyylit jo hallussa, mitähän vielä nähdäänkään? Souri on varmaan seuraava luonnollinen valinta koska nosteessa.


Ulkonäkö & Tuoksu:
Kirkas, kullan keltainen olut. Vaahto on tuuhea, korkea ja napakka, näin sen pitää ollakin. Tuoksuu mukavan hedelmäiselle, pehmeää ja kypsää hedelmää alla sitrus, greippi ja aprikoosi, tilkkasella limemehua. Hienovaraisena elementtinä annellaan hiukan villiyrttimäistä menoa.
Maku:
Pehmeä ja yllättävänkin maltainen, leivänkuorta ja paahteisuutta annellaan huolella. Humala valinnat  tekee hiukan karheaksi makuelämyksen, hiukan ehkä vaatii reunojen hiomista, tai ikää. Katkeroita riittävästi ja pitkäkestoista havua piisaa. Hedelmäiayyttä löytyy myös mausta, hiukan makea on profiili, paahdetua sokeria, vähän vierremäisyyttäkin.

Brittityyppinen tämä kyllä jotenkin on yrttisyyksineen kaikineen. Maltaisen makeasta rungosta ei varsinaisesti tule Ameriikan pale ale mieleen, sitrusta on joo mutta kantaako se?

EBU: 52
EBC: 9
Maltaat: Pilsner, Vienna
Humalat: Columbus, Cascade, Galaxy, Citra
Muuta: Saatu panimolta.

7. toukokuuta 2021

Roiske - Advanced IPA 5,5%

Hip hei ja hurraa, Itselle vielä tuntemattomalta Panimo Roiskeelta tupsahti maistoon Advanced IPA, kuulostaa edistykselliseltä joten jännityksellä odotamme mitä tuleman pitää.

Odotuksia nostaa myös se että Roiske oli vuonna 2020 Pint Pleasen - Parhaat Suomalaiset Panimot listasijalla 19. Yli sadasta suomalaisesta panimosta se on aika hyvin vedetty.

Roiske ei siis ole mikään läppä, "nimithäin Roiskeläphä!" vaan aito kovanluokan kiertolaispanimo. Maistossa oleva olut on tehty United Gypsies Breweryn tiloissa Lohjalla. 

Panimon sana: 

"Roiskeen taustalla vaikuttaa neljä kaverusta, joita yhdistää yhteisen nuoruuden lisäksi yhä edelleen kasvava intohimo olutta kohtaan. Roiskeen siemen on kylvetty jo nuoruusvuosien aikana, mutta varsinainen idea oluen tekemisestä heräsi vasta muutamia vuosia sitten. Monien kokeilujen, onnistumisten sekä epäonnistumisten kautta on päästy tilanteeseen, jossa voimme ylpeinä todeta että kulutettu aika ei ole mennyt hukkaan. Ensimmäinen tuote, Roiske Advanced IPA, julkaistiin keväällä 2020. Kesällä se sai kaverikseen amerikkalaisen serkkunsa, Reckless APAn."

Ulkonäkö & Tuoksu:

Vaahtoaa ainakin upeasti, nousee korkeaksi torninksi ja ihan törkeän kestäväksi vaahdoksi oluen päälle suojelemaan aromeja. Tämä on tälläistä lusikoitavaa mallia ja berliininpitsiä riittää harrastajien riemuksi.

Olemukseltaan hiukan samea ja värityksena toimii tuttu ja turvallinen kullankeltainen.

Hyvät aromihumaloinnin kerta kaikkiaan, eksoottista hedelmää on maukkaasti mukanaa, kavalkaadista löytyy vaivattomasti ananas, mango, lime ja sitrus. Mysteeri tuoksuna ihan aavistus mansikkaa, first time ever.

Maltaissa tuoksuu ihan kevyesti karamellisuutta ja sokeria, muutoin puhtaan keksinen ja raikas, so far so good.




Maku:

Suutuntuma on hyvä, sanoisin että keskitäyteläistä menoa vaikka hiilihapotusta on reippaasti. Maku on raikkaan sitruksinen ja kovasti greippiin vetävä, viipyilevä jälkimaku kestää aikaa. Mukavasti siellä lopussa on myös muhevaa mallasta joka ottaa kopin. 

Humalointi siis komppaa hyvin maltaita ja molemmat pääsevät esille tasapuolisesti. Humalat on valikoitu hyvin ja antavat rapsakan puraisun katkeroillaan tehden tästä todella virkistävän IPA:n

Katkeruus: IBU 60
Väri: EBC 9

20. huhtikuuta 2021

Eräsmiehen maagisen hyvä panimosima



Hitto vie, vappu lähenee ja mie vasta raapustelen reseptiä julkaisu kuntoon, vituix män. Eipä siinä sima on hyvää myös vapun jälkeen ja te pikku pirpanat googlaitette reseptiä ensikin vuonna.

Seuraavalla ohjeella saa aikaseksi n.5 litraa simaa toki enemmänkin jos käyttää hiivaa mikä muuttuu suorastaan kiveksi käymisastian pohjalle.




RAAKA-AINEET

350g Demerara ruokokidesokeria - Ruokokidesokeri lisää sekä alkoholipitoisuutta että tummentaa siman väriä
450g Hunajaa
200g Panimosokeria lisää hedelmäistä makeutta ja nostaa alkoholipitoisuutta
1-2 sitruunan kuoret, raastamalla saat parhaan tuloksen.
25g jotain sitruunaista humalaa, esim Lemondrop, Citra. (Itse käytin Wakatu humalaa)
Humalat on helpoin käsitellä käpyinä, käytä tuolloin 30g
1 pussi Mead-hiivaa, samppanjahiiva tai oluthiiva (Itse käytin Verdant IPA hiivaa)
6 litraa vettä

VALMISTUSOHJE
Kiehauta sokerit, hunaja sekä sitruunankuoret vedessä muutama minuutti. Sekoittele hyvin.



Lisää kuumaan nesteeseen humalat, voit käyttää siiviläpussia tai teehaudutinta apuna. Kokonaiset humalan kävyt on helpompi hallita ja sima pysyy kirkkaampana.



Lappoa neste käymisastiaan.

Jäähdytä n.20 - 25 asteiseksi, tarkista hiivapussista käymislämpötila niin ei käy hupsis.

Lisää hiiva ja sulje käymisastia vesilukollisella kannella tai korkilla.

Sima käy 1 - 2 viikkoa, tsekkaa vaikka ominaispainolla käymisaste. Kun käyminen on loppunut, voit pullottaa siman ja lisätä samalla 5 grammaa per litra jälkikäymissokeria tai yhden hiilihapotuspalan per pullo, hunajaakin voi käyttää mutta sitä on hankalampi mitata. Odota vielä viikko että hiilihapot muodostuu.

Alkoholia muodostuu n. 5%, 

HYVÄÄ VAPPUA KAIKILLE!

16. huhtikuuta 2021

Nokian Panimo - Keisari Sauvin Sour 5%

Jokin aika sitten sai eräsmies postista mysteerisen korruptiopaketin joka sisälsi Nokian Panimon Sauvin sourin, hapanoluet on nyt selkeästi nosteessa vähän kaikkialla joten ei ihme että nokialla on tähän tartuttu. 

Saatekirjeessä sanottiin että kyseessä olisi aloittelijoiden hapanolut, helppoa juotavaa siis, let's see.

Ulkonäkö ja tuoksu:
Vaahto kohosi aika railakkaasti, tiivistä settiä ja kestää myös melkoisesti aikaa, souriksi kyllä yllätti. Väriltään hiukan oranssiin taittava kulta, aavistuksen samea on meininki mutta samaa olen havainnut myös lagereissa, joiden ei pitäisi sitä olla.

Tuoksuu eksoottisille hedelmille, ei sellainen perus sourimainen pelkän happaman tuoksu. Happamuuttakin toki on mutta meinaa jopa hävitä maltaiden karamellisen tuoksun alle.

Maku:
Maku on sitruksinen, lähes pesuaineen makuinen. Sitruunainen kirpeys toki on raikas ja jotenkin kesäinen sitruunavesi kyllä tulee vahvasti mieleen. Happoisuus on suorastaan ujo mutta aloittelijan souriksi tätä kaupiteltiinkin.  Maltaisuus on sellainen keksinen, ei kovin kaksinen. Katkeruutta ei juurikaan, jälkimaku jatkaa sitruunaisella menolla, vähän valju olut.

Maltaat: Ohramallas.
Humalat: Nelson Sauvin.
IBU 10
EBC 16

14. huhtikuuta 2021

Maku brewing - Barley Wine 9%

Uuh edellisestä postauksesta kohta kuukausi, alkaa olla näitä työ ja perhekuvioita sen verran tiukasti ettei meinaa aikaa löytää harrastuksille. Eikä meno ainakaan tule hiljenemään, tulette kohta kuulemaan jännittäviä uutisia blogistin uusista tuulista mutta ei spoilata vielä, oluen parissa kuitenkin edelleen liikutaan.

Ulkonäkö & tuoksu:
Vaahto muodostui hyvin, vaahto myös laskeutui nopeasti vaan jää lasiin sentin paksuiseksi kerrokseksi. Kahvia ja paahdettua mallasta piisaa ihan miellyttävästi. Maltaisuutta vahvistaa runsas hedelmäisyys, rusinaa piisaa ihan useammallekin pullalle. Tämä oli siis tuoksuteltuna hiukan liian kylmänä, odottelun jälkeen tuli muhkeampaakin menoa mutta joka omalta osaltaan jopa lätisti meininkiä.

Maku:
Suutuntuma on lähes paksun oloista mutta railakka hiilihapotus ohentaa alkua ikävästi. Makean profiilin omaava olut mutta ei ällöttävän imelä, tämä on hyvää shittiä. Rukiinen mämmisyys ottaa heti kopin makumaailmasta, maltaissa ei ole säästelty.

Humalointi on hiukan sitruksista, ei pääse rönsyilemään vaan jää mallasvyörytyksen alle. Humaloinnissa on myös yrttisiä elementtejä jotka valtaavat enemmän alaa loppua kohden, tuo hiukan sellaista salmiakkia erikoismaltaiden yhteistyössä.

Hiilihapotus on hiukan liian kova tälläiselle vahvalle mallasliemelle.

Viinaksisuus on esillä omana selkeänä elementtinä. Kova homma saada runko niin balanssiin että viina ei maistuisi mutta on se mahdollista, tämän on trappist oluet todistaneet monesti.

MUTTA! tämä arvio tuli kun olut oli viileää. Lämmetessään pahimmat terävyydet hioutuvat pois ja olut ei enää onnahtele niin pahasti, pieni väljähtyminen on vain hyvästä. 

Tässä haluan teroittaa oikeaa oluen nauttimislämpötilaa, valitettavasti monet oluet torpataan huonona väärän lämpötilan takia, tämä pääsi lähelle trappistoluiden taidokasta työtä lämmetessään 👌

17. maaliskuuta 2021

Juhlallista meininkiä, maistelussa 100v panimon juhlaoluet Perinteinen Lager 5% sekä Tiltu Oatmeal Stout 8%

Mallaskosken panimo täyttää tupsahti 100v, varsin kunnioitettava ikä suomalaisessa panimoskenessä. Sain kutsun julkistustilaisuuteen joka järjestettiin interwebsissä mutta valitettavasti olin juuri tuolloin tienaamassa leipää pesueelle.

Maistoon tupsahti parikin olutta! Mallaskoski 100 Perinteinen Lager Juhlaolut, 5,0 %, on suunniteltu yhteistyössä Seinäjoelle panimon 1921 perustaneen Johan Walleniuksen pojanpojan Juhani Walleniuksen kanssa. Hienoa että saadaan historiaa näin läheisesti mukaan ja ympyrä sulkeutuu.

Oluen resepti pohjautuu 1950-luvun oluenvalmistukseen. Humalalajikkeet on valittu tuon ajan valmistustapaa noudattaen, mennään siis jalohumalien Magnumin ja Saazin avulla. Mallaspohjassa on käytetty pohjanmaalaista Pehkolan artesaanimallasta. 

Juhani Wallenius on myös toiminut vuosien varrella nykyisen panimomestarin Jyri Ojaluoman mentorina.

Toinen näyte oli Tiltu Oatmeal Stout, tästä en ole kuullut mitään juhlallisia julistuksia mutta varmasti ihan yhtä tiukalla ammattitaidolla tehty olut.

Nimensä olut on saanut seinäjokelaispanimolla alkuvuosina töitä tehneeltä Tiltu-hevoselta, jonka panimo sai sotasaaliiksi. Hevoset olivatkin ensimmäisinä vuosikymmeninä tärkeässä roolissa, kun oluita kuljetettiin pitkin pitäjää asiakkaille – talvella reen ja kesällä hevoskärryjen kyydissä.
 

Mallaskoski 100 Perinteinen Lager Juhlaolut, 5,0 %

Ulkonäkö & Tuoksu:

Olut on ulkonäöltään kirkas ja komean kupliva, värityksellä mennään classiseen kullankeltaiseen. Vaahtoa muodostui niukalti, eikä se oikein halunnut lasiin jäädä vaan eipä tuo haittaa. 

Tuoksuupas maltaiselle, hiukan makean hunajaisellekin. Vienna-maltaat on selkeästi omana persoonanaan taustalla ja humalien tuoksu on taustalla herkästi, suorastaan heikosti. Kuitenkin sellaista kukkaista ja aavistuksen tummien hedelmien, niin kuin rusinoiden tahi taatelin menoa on havaittavissa. Maltaalle on annettu runsaasti tilaa ja se on hienoa.


Maku:

Maku onkin sitten todella maltainen, Viennasta tuleva maltaiden hyökkäys meinaa vetää paahteisuudessaan jopa mämmisyyden puolelle. Yllättävänkin viskoottisen suutuntuman mukana tulee tummaa leivänkuorta ja rusinaa, varsin runsaasti myös. Tässä on sellaista tuhdimman oluen tuntua, se joka väittää lagereita tylsäksi sietäisi saada selkäänsä.

humaloinnissa on lähdetty yrttisen katkeralle linjalle, jälkimaku on pihkaisena todella maukas ja pitkäkestoinen. Humalointi on kyllä ihan törkeän kova suoritus, pärjää maltaiden hiukan makealle profiilille todella mainiosti. Yhdessä raikkaan hiilihappotason kanssa tämä on tasapainoinen ja erittäin hyvällä juotavuudella varustettu lager.

Sanoisin että markettien paras lager tällä hetkellä. Ei uskoisi että resepti perustuu 1950 luvun Lager valmistukseen, jos tälläistä olutta tehtiin edes suunnilleen samaan suuntaan tuolloin niin mitä helvettiä tapahtui että nykyisin meillä on tarjolla pahvinmakuista vesipaskaa.


Oluttyyli: Vaalea lager
Maltaat: Pils, Pehkolan Vienna
Humalat: Saaz ja Magnum
EBU: 24
Alkoholiprosentti: 5,0 %


Mallaskoski 100 Tiltu Oatmeal Stout 8%

Ulkonäkö ja tuoksu: 

Vaahto on uhlea ja napakka, kermainenkin jopa. Väriltään varsin mörk. Tuoksuu tummille hedelmille, rukiille ja saaristolaisleivälle. Kaurapuuron menoakin on mukana ihan kivasti. Tynnyrimäinen tammituoksu löytyy ja hiukan sellaista sherrymäisyyttä vaikka tynnyrikypsytystä ei ole edes mainittu.


Maku:

Suutuntuma on samettisen pehmeä. Kaura ja vehnä pehmentää menoa oikein mukavasti. Vahvuudesta huolimatta ei tunnu yhtään terävältä. Hiukan alkohoimaisuutta meinaa ilmetä mutta humaloinnin sitruksisuus naamioi sen välittömästi.  Maltaita on mukana runsaasti ja sen kyllä huomaa. Hiukan kuin pimeyden morsian.



Humalointi on raikkaan sitruksista ja havuista, ei varsinaisesti pitkäkestoinen mutta jättää viipyilevän kerroksen limapinnoille.

Vahvan lämmittävä stoutti viileisiin iltoihin.

Oluttyyli: Oatmeal stout
Humalat: Sultana.
Maltaat: Pale Ale, Oat, Crystal, Wheat, Chocolate Malt.
Alkoholia: 8,0%
EBU: 25





2. maaliskuuta 2021

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas - Metsästäjä 100-vuotisjuhlaolut 4,7%




No nyt sattui kaupassa vastaan tuote mitä ei pystynyt ohittamaan, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan linkoama, metsästäjäliiton 100v syntymäpäiviä juhlistamaan tehty olut.

Metsästys on itselle lähellä sydäntä ja toivoisin että olisi monelle muullekin, erästelyssä sielu lepää ja oppii arvostamaan riistaa aivan eri tavalla. Vastuullisesti metsästetty riista on myös eettisempää ja taatusti luomumpaa ruokaa kuin marketista löytyvä sika-nauta.

Hienoa että metsästäjäliittoakin muistetaan, ovat tehneet kovaa duunia jo sata vuotta. Metsästäjäliitto on vaikuttanut muun muassa metsästysturvallisuuden parantamiseen, taantuvien vesilintukantojen suojeluun sekä riistanhoidon kehittämiseen kaiken muun oheistoiminnan lisäksi.


"Sata vuotta sitten, 24.4.1921 perustettiin Suomen Metsästäjäliitto. Metsästäjillä on alusta lähtien ollut yhteinen intohimo: suomalaisen metsästyskulttuurin edistäminen ja eränkäynnin perinteiden vaaliminen.

Perustamisesta lähtien olemme kulkeneet yhteisellä eräpolulla. Sen varrella on tapahtunut paljon ja sen kulkijoilla on kerrottavanaan monia hienoja tarinoita. Tätä yhteistä eräpolkua juhlistamaan olemme kehittäneet juhlavuodeksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa ihan oman oluen.

Juhlaolut on kevyesti, mutta peruslagereita vahvemmin humaloitu vaalea täysmallasolut, joka sopii moneen makuun. Se on valmistettu Suomessa suomalaisesta ohrasta ja tuotettu ympäristöystävällisesti tuulen ja auringon voimalla."

Ulkonäkö & Tuoksu:

Hyvin kohoava vaahto tupsahtaa oluen kaatuessa kirkkaana Spiegelau olutlasiin. Väritykseltään olkisen ja kullankeltaisen mainio liitto. Tuoksu on maltainen, leipäiset ja keksiset aromit ovat hyvin esillä, hentoista hunajaisuutta on lopussa vielä luvassa humalien tuoman yrttisyyden kera. 



Maku:

Hiilihapotus on hyvin onnistunut, raikas mutta ei ylitse pursuava. Maltaisuus on todella vahvasti esillä, hiukan se livahtaa tuonne makean puolelle mutta ei häiritsevästi.

Humalointi on yrttistä kera sitruksisuuden ja katkerointi ryhdikästä, muodostaa todella hyvän vastaparin hiukan makealla mallaspohjalla. Suutuntuma on hiukan rasvaista joka tuo vahvasti mieleen saksalaiset oktoberfest oluet.

Jälkimaku on aika pitkäkestoinen, miellyttäväkin. Hiiva on puhdistanut jälkensä tehokkaasti ja vain kliinisen puhdas lager on jäljellä.

Sanoisin että ryhdikäs jahtiolut iltanuotiolle ja peijaisiin. Ruokien puolesta sopii monelle riistallekin ryhdikkään humaloinnin takia.

10. helmikuuta 2021

Tornion Panimo X Maistila - Routa Imperial Stout 9,5%

Nyt kiinnostaa ihan kympillä, olut on kahden kovan luokan suorittajan, Maistilan sekä Tornion Panimon kollabo. Tämä ei voi kuin onnistua ja tyylinä vieläpä Imperial Stout ja tiukoista juomista lempparini rommin kanssa kypsytelty, nyt on tähdet kohdallaan.

Eikun heikun kimppuun!

Ulkonäkö & tuoksu:
Ka tummahan se on, sole mikhään. Vaahto tunnetusti on niukka impeissä, niin myös tässä. Oi miten hyvät paahdot, niin tummaa, niin tummaa ja hyvä niin. Ei tuoksu kuitenkaan ns.mustalta eli paahtoaste on osunut nappiin. Hiukan tummaa hedelmäisyyttä, aavistus kukkaista humalaa. Pähkinääkin löytyy loppumaussa nahkan kera ja mukaan tupsahtaa hiukan lakritsia. Tuoksu on kyllä 5/5.
Maku:
Täytyy sanoa että tämä tammen maku on kyllä todella kiva löytää näin selkeänä vahvasta mallaspohjasta huolimatta. Hauska että pääsee näin hyvin esille, todella hyvin onnistunut.

Maltaat ovat todella vahvasti läsnä, paahteisuus käy hyvin tammen kanssa yksiin ja juotavuus pysyy hyvänä.

Suuntuntuma on pehmeä, siitä pitää antaa erikoispisteet. Tämä on kuin samettia, varmasti kovin suorittaja niistä impeistä mitä olen muutaman vuoden sisään maistellut.

Humalia löytyy, hiukan yrttiä ja mausteita kera pippurisuuden, ne riittää kantamaan pitkälle jälkimakuun jossa havuisuus ottaa vallan kera hiukan lääkemäisen lakritsin.

Perhanan kova, iso suositus.


3. helmikuuta 2021

Narvan Kyläpanimo - Kanto porter 4,7%

Narvan Kyläpanimoa taas nostellaan maailmankartalle, ei tämä sellaista kyllä kaipaa sillä saatavuus on prismoissa ollut todella hyvä kautta Suomen.

Ne jotka eivät karttaa osaa niin Narvan Kyläpanimo löytyy aivan Narvan keskustasta, Tampereelta sinne on noin tunnin ajomatka. Kannattaa piipahtaa jos siellä päin on pyörimistä sillä panimolta löytyy myös puoti joka aukeaa helmikuussa 2021.

Kirjoittamis hetkellä heidän omien sivujen narvankylapanimo.com mukaan panimon valikoimissa on kuusi tuotetta ja nyt maistellaan kevyesti savuinen porter.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto kohosi hyvin ja jäi patsastelemaan tiiviiksi matoksi, kauniin kermatoffeen värinen vaahto. Olut itsessään musta niin kuin asiaan kuuluu, mikä porter se muuten olisi! Tuoksussa runsaasti paahteisuutta, leivänkuorta ja ruista. Humalointi vaikuttaa yllättävänkin monipuoliselta, tummia hedelmiä, rusinaa ja sen sellaista löytyy melkoisesti, hiukan sitrustakin nenään tulvahtelee. Jälkimaininkeihin saadaan hiukan mausteista menoa, oikein hyvä lopetus.

Maku:
Suutuntuma on vähän ohutta ja hiilihapotus korkealla. Maltaat ovat vahvasti esillä ja mustia maltaita on selvästi ollut mukana koko mäskäyksen ajan kun saadaan sellaista savuista hiilen makua mukaan. Tiukasti kahvisuutta ja humaloinnin sitruksisuus ja omituinen, tyyliin sopimaton marjaisuus tekevät tästä tiukasti kitapurjeisiin tarttuvan. Katkerointia on melkoisesti ja olut ei olekaan mikään vässykkä. Loppumakuun saadaan mukavaa savuisuutta joka pehmentää menoa.

Ihan mukava kevyt porter mutta olisi varmasti parempi tukevampana, 5,5% tekisi tälle hyvää.

27. tammikuuta 2021

Ctenah pa3nh - netpobckoe 4,7%

Herkkuja venäjän maalta! Todella vähän on tullut oluita tältä suunnalta juotua ja rehellisesti aika kehnoja ovat olleet kaikki. Nyt annetaan taas uudelle oluelle mahdollisuus. Pahoittelut aktiivisille lukijoille, 4 lasta ja 2 työpaikkaa on hiukan kehno yhdistelmä aktiiviselle blogin pitämiselle kun ei tästä lanttiakaan saa.

Voin melkein luvata että tuo nimi on väärin kirjoitettu mutta antaa mennä!

Ulkonäkö & tuoksu:
Vaahto katosi aika nopeaan mikä ei yllättänyt sillä lasiin kaataessa vaahtosi aika raivoisasti. hyvin hailakan olkisen värinsä puolesta uskaltaisin ounastella että vastaa rainbow lageria. Tuoksuhan tämä ei juuri miltään, paitsi ehkä maissilta tahi puhtaalta sokerilta...No sanotaan että hyvällä mielikuvituksella tämä voi tuoksua laimennetulta hunajalta.

Maku:
Vahvasti hiilihapotettu ja suutuntumaltaan todella vetisen kevyt. Kauheasti makua tässä ei ole, sellaista viljaisuutta feat viina. Katkeruus on mallia meidän koff ja humalat maistuu havuiselta ja hiukan pippuriselta. Jälkimaku on epämiellyttävän metallinen ja paperimassainen.

Hyvin simppeli vaalea lager, koffin ja karjalan kittaajille menee ihan täydestä.

13. tammikuuta 2021

KUEHN KUNZ ROSEN - Mystique IPA 7%

Kuehn kunz rosen, mikä tämä oikein on? Sain hyvän aikaa ennen joulua tuliaisia Saksan maalta, tuliaiset sisälsivät 4 saman panimon tuotosta ja tästä niitä lähdetään avaamaan auki.

Kyseisen panimo sijaitsee Mainzissa mutta valitettavasti heidän sivustot ovat vain saksaksi ja en valitettavasti osaa kieltä ollenkaan, sivustosta voi siis päätellä että mitään kansainvälistä meininkiä ei tavoitella vaan kosiskellaan paikallisia, mikropanimona tämä on tietysti ihan ymmärrettävää.




Ulkonäkö & Tuoksu:

Kuparin värinen olut kaatuu lasiin kauniisti soljuen tuoden tullessaan tiiviin ja korkean vaahdon, kuin vatkattua kermaa konsanaan. Olut itsessään on hiukan samea ja hiiva partikkeleita pyörii mukana, visuaalisesti siis hiukan kehno. Tuoksuu appelsiinille, mangolle ja pihkalle, raikasta menoa kyllä. Maltaiden puolesta karamellinen paahto on vahva, IPA:lle tämä on jännä valinta mutta onhan siinä tietysti räväkkää vastaparia katkeroille. Hiiva tuoksuu selkesti omana elementtinään mikä voi olla puhdas virhekin tai sitten on kikkailtu vehnäolut hiivalla.


Maku:

Suutuntuma on suhteellisen paksu. Ensimmäinen dominoivin elementti on hiiva ja sitten katkeruus joka iskee greippisyytenä yhdessä havujen kanssa. Vahvasti makea karamellinen pohja antaa ihan hyvää vastapainoa katkeruudelle mutta häviää kuitenkin pian humalien alle. Humaloita on käytetty reippaasti mutta hopburnia ei saada aikaan, ruohoisiakin elementtejä on havaittavissa joten kuivahumalointi on kestänyt hiukan liian pitkään. Hedelmäinen makeus jatkuu pitkälle jälkimakuun tehden tästä ihan miellyttävän IPA:n


Vahva IPA hyvällä rungolla ja kerrankin rapsakoilla humalilla, monipuolinen makumaailma. Teknisessä toteutuksessa vielä onnutaan, ne kun saadaan korjattua niin kyseessä on mahtava IPA.

IBU: 65

PANIMO: KUEHN KUNZ ROSEN

1. tammikuuta 2021

Uusivuosi special: Panimo Honkavuori - Taiga whisky porter 10,7%

Ulkonäkö & tuoksu:
Tuoksuu vahvasti viskille, niin kuin kyllä kuuluukin tällä kypsyttely ajalla, ei ole kiireisen hommaa pitää olutta tynnyrissä 10kk. Onpas savuinen ja turpeen tuoksu, aistin laphroaig viskiä vahvana tässä. Viskin takia maltaiden löytäminen on todella hankalaa, onnistuu mutta hankalaa. Karamellisia maltaita tumman leivänkuoren kanssa on tarjolla, leivät on sitten dipattu viskissä. Vaahto muuten muodostui yllättävänkin hyvin näin vahvaksi olueksi. Väritys on varsin musta ja en jaksa nyt taskulampun kanssa leikkiä.


Maku:
Suutuntuma pehmeä, hämmentävää kyllä ei ole niin paksu kuin voisi luulla mutta on siinä viskositeettia silti enemmän kuin tarpeeksi. Makeahko oluthan tämä on mutta ei mitenkään ällöttävän imelä ollenkaan, viski kyllä leikkaa enimmät sokerit pois. Viskiä maussa on tarjolla paljon vaan ei kuitenkaan niin paljoa kuin mitä tuoksusta voisi olettaa, tiedät sitten kun maistat itse.

Maltaisuus on vahvaa, siis todella vahvaa. Tumman kahvin paahtoa annetaan avokämmenellä niin että tuntuu. Humalointia on laitettu lähinnä säilyvyyden takia, hentoiset katkerot mutta itse humala vaikuttaa yrttisenä pitkälle jälkimakuun.

Mahtava olut viskin ystäville! Tasapainoinen imperial stout missä viski ei ole liian hyökkäävä. Alkoholia ei muuten maista ollenkaan, paitsi viskinä. Se on hyvä koska etanolille maistuvia oluita on ihan tarpeeksi. 

Hyvää uuttavuotta panimo honkavuori!