30. elokuuta 2018

Panimo Kiiski - Vastaranta Savulager 5,5%


Panimon kuvaus:
Vastaranta Savulager on vaalea pohjahiivaolut, jossa savumaltaita ei ole säästelty. Savuoluiden ystäville todellinen herkku! Suodattamaton kevyesti humaloitu täysmallasolut, joka on nimensä veroinen. Savu sekä maistuu että tuoksuu mukavasti. Helsinki Beer Festivaleilla 2018 Vuoden Olut- kilpailussa kultaa voittanut sarjassa vaalea lager enintään 6,0t%.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahtosi reippaasti, pienikuplaista ja tiheää vaaahtoa joka jäi sentin pilveksi lasiin. Väriltään vaalean keltainen, yllättävänkin kirkas suodattamattomaksi. Tuoksussa savu löytyypi, sellainen pehmeä leppäsavu. On tässä vähän sellaista viskeissäkin tavattavaa turpeen savuisuuttakin. Hiukan hunajaa ja karamellia savusta huolimattakin tarkka löytää.


Maku:
Suutuntuma on hiukan rasvainen ja varsinkin savuinen, kunnon savut eikä vaan mitään naamalle puhaltelua. Tässä pitää sanoa että savu on saatu tehokkaasti esiin, se menee hiukan sinne tupakantuhka osastolle mutta ei ole sellainen savukalamainen maku kuitenkaan. Rungoltaan keskivahva, ei vetisen puolelle lipsahda ollenkaan. Yrttiset humaloinnit toimii kivasti maun jatkajana vaikka savu onkin se maku mikä saattelee loppuun asti. Hiukan viinaksisuus piipahtaa lopussa mutta sehän alkaa olla jo talonmaku tosin tässä oluessa ei haittaa kyllä olenkaan.

Savu oluessa jakaa vahvasti ihmisiä, itse tykkään mutta monelle tämä saattaa olla aika tunkkainen tapaus. Ei raikas vaan sellainen nautiskelu lager. Sikari vain kylkeen niin on hyvä vaihtoehto viskin tilalla.

Maltaat: Savu, Munich
Humalat: Magnum, Saaz
Hiiva: S-189
Kantavierre: 13
EBU: 42
EBC: 8
Mistä: Saatu panimolta



28. elokuuta 2018

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas - Kekri 5.5%

Oktoberfest saapuu, oletko valmis? Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ainakin on ja arkistoista on kaivettu vanha kekrin resepti jota on nyttemmin tuunattu. Tämän vuoden reseptiin on mallaspohjaa muutettu ja oluesta on tullut kevyempi kuin edellisistä versioista.

Jos jotain jonnea askarruttaa sana kekri, niin se on vakiintunut termi sadonkorjuujuhlalle ja ajoittuu syksyyn. Juhlissa on tapana ollut käyttää sadonkorjuusta saatavia aineksia. Kekristä myöskin juontuu pyhäinmiestenpäivänä eli halloweenina tapahtuva karkkien kerjäys naamiaisasuissa, joka on kyllä poistunut suomesta aikojen saatossa ja jäänyt lähinnä jenkkien hommiksi.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto oli ihan suhteellisen korkea, valkea sekä nopea. Väritys on kauniin kuparinen ja kuplahtelee
virkistävän näköisesti lasissa. Tuoksu on karamellimaltainen niin kuin ainesosa luettelo jo paljastikin ja hiukan hunajainenkin.

Maku:
Vaaleitaista keksimäisistä maltaitasta ja herkullisesta paahteisuudesta on kekri tehty. Hiilihappoinen olemus keventä jo valmiiksi kevyttä runkoa entisestään, helposti juotava ja raikas siis. Hiukan sitruunaiset humalat vivahtaa aavistuksen metalliseenkin makuun ja hentoinen pippurinen yrttisyys jatkaa alusta loppuun. Vaaleasta pohjasta huolimatta loppuun tulee vähän rusinaisiakin piirteitä. 

Kepeähkö festari olut maukkaalla humaloinnilla. Tosin niin kepeä että ei pärjää saksalaisille oktoberfest oluille millään mittarilla. Tölkki erottuu kyllä ulkonäöllään hyllystä.

Maltaat: Munich, Pilsner, Caramel 150
Humalat: Magnum, Hersbrucker
EBC: 40
EBU: 28
Kantavierre: 13,6%
Mistä: Saatu panimolta mutta tulossa syksyllä isompaan jakeluun.

26. elokuuta 2018

Kiinan Kuitusiimat

Monesti olen kuullut spekulaatioita että näinköhän kiinan siimoista on mihinkään, että jonkun tunnetun merkin kopioitahan ne aina on. Väitän kyllä että suurin osa suomessa myytävistä marketti siimoista on myöskin kiinassa tehtailtu, erona saattaa olla vain laadun valvonta ja brändäys kysymykset.

Otin joka tapauksessa härkää sarvista ja tilasin Aliexpressistä KastKing kuitusiimaa 500m hintaan 8,98€ ja SeaKnight 300M 5,88€. Halpaahan nämä on kuin saippua sillä suomessa kuitusiimaa saa 150m hintaan 10-15€ roimassa alennuksessa. Hankauskestävyyttä en lähtenyt testaamaan, lähinnä halusin keskittyä vetokujuuksiin sillä niistä on yleensä jokin lupaus pakkauksessa. Käytin aina samaa solmua ja pidin huolen siitä solmusta ei siima petä vaan tulokseksi laskettiin vain erikohdasta katkennut siima.

Mainittakoon tässä että testit ovat suuntaa antavia ja todella kotikutoisia! Kiinan siimoissa varmasti on eroja merkkikohtaisesti, tähän testiin on valittu ne joilla oli eniten käyttäjien suosituksia, olipa ne aitoja tahi ei.

Kastking:
Ensimmäiseksi testiin otin Kastking 0.10mm siiman. Paketissa vilisii hienoja mainoslauseita joustavuudesta ja ylivoimaisesta vahvuudesta, hankauskestävyydestä, muistittomuudesta sekä pyöristetystä siimasta joka siis puolautuu paremmin ja hankautuu vähemmän.



Tuntumalta menee ihan samanlaisesta kuidusta kuin muutkin, ehkä hivenen jäykempää verrattuna aiemmin omistamiini. Testasin tämän kotioloissa ihan ronskisti levypainoilla. Aloitin 5kg painolla sillä 12LB siiman pitäisi kestää 5,44kg. Noh eihän se mitään kestänyt vaan napsahti välittömästi. Siirryin sitten masentuneena suoraan 1,5kg että kestääkö edes sen, tämän painon siima selvitti vaivatta. Lukuisten testien jälkeen siiman kestävyydeksi osoittautui aika tarkasti 3kg eli jäätiin luvatusta 2,44kg.


Muuten kyllä puolautuu nätisti ja tasaisesti mutta ensimmäisestä vaparenkaasta puolattuna jätti ihan törkeästi väriä vaparenkaaseen.


Seaknight:
Toiseksi testasin sitten sitä jämäkämpää Seaknightin 0.23mm siimaa jolle luvattiin kestoa 13.6Kg. Tälle lämäsin painoksi 13kg kahvakuulat joita se jaksoikin kannatella 5minuutin ajan ennen napsahtamista. En nähnyt enää järkeväksi alkaa testailla sadan gramman tiputuksia sillä oltiin jo todella lähellä luvattua kestoa. Suunnilleen kilon heikommaksi tämän kestävyyden arvioisin kuin mitä luvattu joten omiin vaatimuksiini käy vallan mainiosti kun tiedostan heikkoudet.


Myöskin tämä jätti kaameasti väriä vaparenkaaseen puolatessa, puolautui hiukan epätaisesti mutta purkautui heiteltäessä kelalta aivan hyvin.



Muistutus:
Tokihan näillä siimoilla saa isommatkin kalat rantaan kuin mitä paketti lupailee koska myös vapa ja kela auttaa väsytyksessä. Ja jos joku onnistuu vapoja kärjestä katkomaan niin voin kertoa että harvat vavan kärjet kestää 3kg painoa roikkumassa, näitäkin on nähty jotka yrittää suoraan kalan vedestä ylös nostaa ja sitten ollaan vapaa viemässä takuuseen kun katkesi. Siiman vetolujuus kertoo oikeastaan vain sen että voitatko narunvedossa jos sidot siimasi teräksiseen kierretankoon oikean vavan asemasta.

Jos jollain sattuu kaapissa olevan siimaa näillä vahvuuksilla niin voi tehdä omia testejä verraten näihin lukuihin että miten paljon on heittoa suomessa myytäviin.

22. elokuuta 2018

Panimo Kiiski - Maininki Savu Porter 7,5%

Onneksi ei ole lähdetty väkisin tekemään maitokauppa vahvuista porteria, sellaiset yritykset on lähinnä herättäneet sääliä olemattoman rungon takia. Joten nostetaan nyt hattua sille että ei ole lähdetty oikomaan, savullakin olisi voinut luihumpi yrittää peitellä rungon heikkouksia.

Mainitaan vielä että Kiisken etiketit ja lasi on todella hyvällä maulla toteutettu. Kaikissa pulloissa on selkeä tyyli ja informaatiota on riittävästi. Tuon logon voisi ottaa vaikka auton taakse sen toisen nimeltämainitsemattoman kalamerkin sijaan.

Panimo Sana:"Maininki on maltainen, täyteläinen, pehmeän savuinen ja paahteinen täysmallasolut. Tumman
punertava Baltic Porter, jonka kevyt humalointi antaa maltaille mahdollisuuden astua esiin
koko kavalkadillaan."

Ulkonäkö & Tuoksu:
No tummaahan se, niin kuin kuuluukin. Vaahto oli niukka, lähes olematon. Tuoksussa hyvä paahteisuus mutta ei kauhean vahvasti puske kuitenkaan, kahvisuuskin on taustalla mutta vienosti. Suklaa pääsee omassa rauhassaan mukaan estraadille mutta lakritsi taasen oli hauska yllätys jota en osannut odottaa. Hiukan kukkaisuuttakin on havaittavissa mikä on jännä koska nyt puhutaan savuporterista


Maku:
Maku on vahvasti paahteinen, mutta ei mene sinne palaneen puolelle vaan pysyttelee visusti toffeisen ja karammelisen välimaastossa. Suutuntuma on keskitäyteläisen pehmeä ja maku on miellyttävän savuinen. Rungoltaan hiukan kevyt mutta ei häiritsevästi. Jälkimaku on viipyilevän tumman suklaan viettelys ja humaloinnin löytää vasta sen jälkeen, sellainen katajainen ja yrttinen rutistus.

Mainio ruokapöytä porter!


Maltaat: Pale, Smoked, Caramel, Pilsner ja Roasted
Humalat: Northern Brewer ja Willamette, 
Hiiva: Nottingham
Kantavierre: 17
EBU: 28
EBC: 58.
Mistä: Saatu panimolta

18. elokuuta 2018

Panimo Kiiski - Majakka Ale 5,5%

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto oli niukahko ja katosi hyvin nopeasti. Väriltään vaalean ruskea ja hiukan sameakin suodattamattomuudesta johtuen. Tuoksu on hiukan sokerinen, tummia hedelmiä sotkettuna maltaiseen ja pähkinäiseen kokonaisuuteen. Hiukan hedelmäisyyttä loppua kohden

Maku:
Maku on tummien hedelmien kyllästämä, rusinaa, taatelia ja paljon yrttisiä makuja, tässä on vähän tälläisen brown alen meininkiä. Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta melkoisen makea tämä kyllä on, mutta kerran mennään maltaat edellä niin mennään sitten kunnolla. Täytyy sanoa että aika intensiivinen ale, makuja isketän vähän joka nurkalta vaikka humalalla ei hullutellakaan. Maltaat edellä tarkoittaa myös sitä että saadaan paljon alkoholia irti. Alhaisista prosenteista huolimatta puskee etanoli hiukan mausta läpi, tässä varmaan hiukan kovempi humalointi auttaisi maskeeraamaan sitä vähän alleen. Perus olut sanoisin, ei juurikaan jälkimakua vaan sama meininki jatkuu loppuun asti.

On tässä potentiaalia mutta aika viinaksinen tapaus, näkisin tässä vähän kehittelyä vielä. Ruokapöytä oluena ihan mainio...kauheesti saan tästä kyllä sahtimaisia viboja sillä karamellinen sokerisuus tahmaa suun pitkäksi aikaa.

Maltaat: Vienna, Munich, Caramel
Humalat: Hercules, Perle, Saaz
Hiiva: S-04 hiiva.
Kuvaustausta: Puustikki

12. elokuuta 2018

Green's - Grand India Pale Ale 5%

Aika mahtipontinen nimi 5% IPA:lle herättää lähinnä hilpeyttä. Yleensä sanon että Belgia ei petä koskaan mutta nyt tapahtui sekin...tosin taisipa olla ensimmäinen IPA belfiasta koskaan, jospa se onkin niiden akileen kantapää, mene ja tiedä.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Ei hyvin ala tämä olleenkaan, selkeästi ylivaahtoavia ominaisuuksia. Vaahto on siis ylikorkea ja saippuamainen. Väriltään kuparinen ja hiukan punertavakin. Tuoksussa on taas parfyymimaisia elementtejä, imelyyttä ja vahvaa kukkaisuutta. Sitruunaa löytyy ja mukaan on laitettu reippaasti mangoa ja muita trooppisia hedelmiä paitsi banaani.

Maku:
Maku jäljittelee hyvin laihaa IPA olutta. Saippua ja lipeämäinen humalointi jättää suuhun pitkäksi aikaa fairyn maun, vain yksi tippa riittää... Suutuntuma on sanomattakin selvästi kepeä sekä kuiva ja yltiömäiset hiilihapot ei ainakaan auta asiaa. Tattari pitäisi kieltää lailla sillä olueen ei selvästi sovi yhtään. Sokerinen makeus on vahvana, varmana on lisätty sokeria erikseen että saatu lisää prosentteja olueen. Sokeri tankkauksen takia runko on ohentunut hiuksen hienoksi. Mausta löytää kullä paljolti hedelmää.

Makea humalamehu ilman kunnon juotavuutta. Kaikin puolin perseestä.

Humalat: Simcoe, Amarillo, Nelson
Bestfore on mystisesti vasta 30/10/2020

11. elokuuta 2018

Panimo Kiiski - Kapina APA 5,5%


Jatketaan Panimo Kiisken oluiden tutkimista tyylinä on APA..apapapapapa Otakut tietää! Vähän tuputan ohimennen animella samalla kun kerron oluesta.


"Helposti lähestyttävä Amerikan Pale Ale. Kapina on pehmeän täyteläinen ja sopivasti, ei liikaa aloittelijan makuun. jenkkihumaloitu täysmallas pintahiivaolut. Sopii nautittavaksi sellaisenaan tai esimerkiksi burgerin kanssa."


Ulkonäkö & Tuoksu
Vaahto oli reippas kasvamaan ja pysymään ,todella uhkea ja kermaisa kukka. Väriltään hiukan punaiseen vivahtava kupari, kuva ei valitettavasti anna nyt oikeaa kuvaa kun kerkesi yö tulla kesken kuvauksen. Olut on samea mutta ei kuitenkaan mitään ylimääräsitä näy lilluskelemassa. Tuoksussa vahvan ananaksinen ote kaverinaan mango. Sitrukset ei yllättävästi päässeetkään mukaan. Tummien maltainen hento paahteisuus on sivujuonteena.


Maku
Tämähän onkin tukeva poika, suutuntumaltaan pehmeän täyteläinen ja paksun oloinen olematta kuitenkaan tönkkö. Harvoin tulee apassa tälläistä runkoa vastaan, hauskaa kuitenkin että tuli. Ei ole älyttömän vahvasti humaloitu vaan sitrus tulee mukavan pehmeästi eikä intensiivisesti niin kuin useissa apoissa. Makean karamellinen mallaspohja selvästi pehmentää koko oluen olemusta tehden tästä hedelmäisestä oluesta oikein suunmyötäisen. Lopussa humalointi tuntuu hiukan ruohoiselta, olisikohan kuivahumalointi venähtänyt aavistuksen pitkäksi.

Ei mikään perinteinen APA vahvoilla humalilla mutta hyvä näytös kuitenkin.

Maltaat: Pale ja Caramel
Humalat: Cascade ja Mosaic
Hiiva: US05 hiiva.
Kantavierre: 12
EBU: 44
EBC: 25

9. elokuuta 2018

Panimo Kiiski - Vaahtopää vehnäolut 5,5%

Panimo kiiski on tällä kertaa kohteena ja tuore panimo se onkin, perustettu herran vuonna 2017 ja ollut siis vuoden toiminnassa. Reseptiikkaa tosin on hiottu jo 6 vuotta ennen yrityksen starttaamista.

Panimo Kiiski sanoo valmistavansa oluet "maltaat edellä" mikä sopii allekirjoittaneelle mainiosti, alkaa nimittäin nuo erikoisemmat tapaukset jo tulla korvista ulos ja ei ole enää juominenkaan ollut hauskaa silloin. Panimon tarkoituksena on puskea ulos maltaista perusolutta menemättä ollenkaan IPA, hapan tahi gose linjalle, mikä on mielestäni ihan virkistävä suunta tällä rintamalla. Arvoikseen panimo linjaa tuotteen ja palvelun laatu, kotimaisuus ja asiakaslähtöisyys.

Hyvin perinteisellä meiningillä siis mennään ja puteleiden kokona on perusoluelle sopiva 0,5L joten otetaas maistoon ensimmäinen tulokas. Sesonkiolueksi tituleerattu hefeweisen vaahtopää


Ulkonäkö & Tuoksu:

Vaahto oli uhkea mutta ei kovinkaan pitkäkestoinen tapaus, pitsiä jätti kuitenkin lasiin vaan kyllä minä sitä lasia pesinkin pitkään.Kuplii hiljalleen lasissa ja väritys on kauniin oranssiin vivahtava keltainen. Tuoksussa on sitten todella vahvasti hapanta vehnää ja banaani esterit löytyy niin kuin klassiseen saksalaistyyliseen vehnään kuuluukin. Tuoksujen puolesta sanon että nyt on hyvin onnistuttu ja hentoinen yrttikin lopussa vilahtaa

Maku:

Suutuntumaltaa pehmeä ja maltillisen hapokas, kermaviilimäisen hapan ja vehnäinen. Runko tuntuu yllätävänkin tanakalta, todella hyvä. Makeus on enemmän takapainotteinen mutta hyvällä maulla tehty. Alkoholin lämmittävyys ja hiukan eteeriset höyrytkin vähän tupsahtaa. Humalointi on todella maltillinen ja pysyy kiltisti taka-alalla hentoisen neilikkaisen yrttisenä sivujuonteena, joskin aika pitkä jänteisenä. Lämmetessään hiivaisuus ottaa enemmän jalansijaan mutta koska kyseessä on hefe niin sehän on vain plussaa.


Mietteet:

Makuhiivoja ei kauheasti pullonpohjalla ollut mukaan pyörätettäväksi mutta oli kuitenkin, yksi parhaimpia vehniä tänävuonna.

Info:

Kantavierre: 12,5
EBU: 17
EBC: 9
Maltaat: Vehnä, Pils, Caramel ja Munich
Humalat: Hersbrucker ja Saaz, WB-06 hiiva.
Saatavuus: Oluita on saatavilla Mäntsälän lisäksi lähikunnista, 10 lähimmästä alkosta ja Alkon tilausvalikoimasta. Omani sain panimolta.

8. elokuuta 2018

Eräsmiehen Vinkit: 112 Sovellus

Nyt on eräsmiehellä tärkeää asiaa teille pikku nasukkat mitkä luonnossa liikutte ja varsinkin jos liikutte yksin. Metsästäjät ainakin ovat usein yksin metsässä samoilemassa ja osalla on ikääkin melkoisesti vaan ei se estä metsässä liikkumista. Omat rajansa pitää silti tunnistaa ja osata huomioida.

Uupumus osaa tulla nuoremmallekin ja varsinkin onnettomuudet ei ikää katso, retkeillessäkin on vaaroja montaa sorttia. Mahdollisia uhkia on suonsilmään joutuminen, jalan nyrjähtäminen, kirveen isku jalkaan ja niin edelleen.

Monestikaan metsään mennessä ei tule katsottua lähintä tienviittaa että missä sitä ollaan ja aina mitään merkintöjä ei olekaan. Tämä olisi tärkeä tieto koska apua soittaessa hätäkeskukselle olisi aika olennainen tieto että missä sitä ollaan, "tässä kuusen alla" ei paljoa pelastajia lämmitä.

Tässä tulee apuun 112 sovellus mutta sen käyttämiseen tarvitset älypuhelinta, onneksi nykyään aika monelta sellainen taskusta löytyy. Tämä sovellus kannattaa asentaa puhelimeen jo ennen sinne metsään menemistä. Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Windows-, Android-, iPhone- ja Jolla-puhelimiin sovelluskaupoista. Asentamisen jälkeen käynnistä se ja laita siihen puhelinnumerosi niin sovellus on valmis käytettäväksi

Sovelluksen yksi hyödyllisimmistä puolista on että se ilmoittaa sijaintisi koordinaateilla pelastajille n.2-15m tarkkuudella, se on jo todella hyvä. Hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmä käyttää WGS84-koordinaattijärjestelmän formaattia, jossa koordinaatit ovat muodossa: ddd°mm.mmm' eli asteet, minuutit ja minuutin desimaalit.

Tämä on kaikille suositeltava koordinaattien ilmoitusmuoto. Sen käyttö on hyvä opettaa myös kotona asuville lapsille sillä jos vanhemalle tapahtuu onnettomuus on lapsella aika orpo olo, pahimmassa tapauksessa sanan varsinaisessa muodossa.

Siis ladatkaa tämä sovellus puhelimeenne hyvät ihmiset.

Latauslinkin löydät tästä:  https://digia.com/palvelumme/ratkaisumme/112-suomi/


6. elokuuta 2018

Kalevala - Oluen paneminen.

Kuka muistaa koulussa lukeneensa kalevalaa? Minä muistan.
Kohtuullisen haastavaa luettavaa runomuotonsa takia. Näin vanhemmalla
iällä taas uudemman kerran kalevalaan törmättyäni löysin
siitä mielen kiintoista settiä, eli oluen panemisen ohjeet. Löytyy
runosta 20. Hiivahan tässä hauskasti hankitaan lähinnä bakteerien kautta 
tai neidon kupeiden koskettamasta mesiheinästä, sillä
kalevala sijoittuu juuri siihen saumaan kun aletaan
hiiva vasta keksiä että mikä se on miehiään. Nähtävästi
myös minun kuusenkerkillä valmistettu eräolut on
kalevalassa mainitun oluen jälkeläisiä. 

Kiehtovaa settiä kaikkiaan joten kannattaa sivistää itseään
ja lukaista pieni osa suomalaista historiaa.

Tuop' on Pohjolan emäntä liikkui sillan liitoksella,
laahoi keskilattialla. Arvelee, ajattelevi:
"Mistäpä olutta saamme, taarit taiten laittelemme
näille häille hankkimille, pioille pi'ettäville?
En tieä tekoa taarin enkä syntyä olosen."

Olipa ukko uunin päällä. Lausui ukko uunin päältä:
"Ohrasta oluen synty, humalasta julkijuoman,
vaikk' ei tuo ve'että synny eikä tuimatta tuletta.

"Humala, Remusen poika, piennä maahan pistettihin,
kyynä maahan kynnettihin, viholaisna viskottihin
vierehen Kalevan kaivon, Osmon pellon penkerehen.
Siitä nousi nuori taimi, yleni vihanta virpi;
nousi puuhun pienoisehen, kohen latvoa kohosi.

"Onnen ukko ohran kylvi Osmon uuen pellon päähän.
Ohra kasvoi kaunihisti, yleni ylen hyvästi
Osmon uuen pellon päässä, kaskessa pojan Kalevan.

"Oli aikoa vähäisen, jo huuhui humala puusta,
ohra lausui pellon päästä, vesi kaivosta Kalevan:
'Milloin yhtehen yhymme, konsa toinen toisihimme?
Yksin on elo ikävä, kahen, kolmen kaunoisampi.'

"Osmotar, oluen seppä, Kapo, kaljojen tekijä,
otti ohrasen jyviä, kuusi ohrasen jyveä,
seitsemän humalan päätä, vettä kauhoa kaheksan;
niin pani pa'an tulelle, laittoi keiton kiehumahan.
Keitti ohraista olutta kerkeän kesäisen päivän
nenässä utuisen niemen, päässä saaren terhenisen,
puisen uuen uurtehesen, korvon koivuisen sisähän.

"Sai oluen panneheksi, ei saanut hapanneheksi.
Arvelee, ajattelevi, sanan virkkoi, noin nimesi:
'Mitä tuohon tuotanehe ja kuta katsottanehe
oluelle happaimeksi, kaljalle kohottimeksi?'



"Kalevalatar, kaunis neiti, se on sormilta sorea,
aina liukas liikunnolta, aina kengältä kepeä,
liikkui sillan liitoksella, keikkui keskilattialla
yhtä, toista toimitellen kahen kattilan kesellä.
Näki puikon lattialla: poimi puikon lattialta.

"Katselevi, kääntelevi: 'Mitä tuostaki tulisi
Kavon kaunihin käsissä, hyvän immen hyppysissä,
jos kannan Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin?'

"Kantoipa Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.
Kapo kaksin kämmeninsä, hykerti käsin molemmin
molempihin reisihinsä: syntyi valkea orava.

"Noin se neuvoi poikoansa, oravaistansa opasti:
'Oravainen, kummun kulta, kummun kukka, maan ihana!
Juokse tuonne, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan:
mieluisahan Metsolahan, tarkkahan Tapiolahan!
Nouse puuhun pienoisehen, taiten tarhalatvaisehen,
jottei kokko kouraiseisi eikä iskis' ilman lintu!
Tuo'os kuusesta käpyjä, petäjästä helpehiä,
ne kanna Kavon kätehen, oluehen Osmottaren!'

"Osasi orava juosta, pöyhtöhäntä pyörähellä,
pian juosta matkan pitkän, välehen välit samota,
salon poikki, toisen pitkin, kolmannen vähän vitahan
mieluisahan Metsolahan, tarkkahan Tapiolahan.

"Näki kolme korpikuusta, neljä pienoista petäätä;
nousi kuusehen norolla, petäjähän kankahalla.
Eikä kokko kouraisnunna, iskenynnä ilman lintu.

"Katkoi kuusesta käpyjä, petäjästä päitä lehvän.
Kävyt kätki kynsihinsä, kääräisi käpälihinsä;
ne kantoi Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.

"Kapo pisti kaljahansa, Osmotar oluehensa:
eip' ota olut hapata, juoma nuori noustaksensa.

"Osmotar, oluen seppä, Kapo, kaljojen tekijä,
ainakin ajattelevi: 'Mitä tuohon tuotanehe
oluelle happaimeksi, kaljalle kohottimeksi?'

"Kalevatar, kaunis neiti, se on sormilta sorea,
aina liukas liikunnolta, aina kengältä kepeä,
liikkui sillan liitoksella, keikkui keskilattialla
yhtä, toista toimitellen kahen kattilan kesellä.
Näki lastun lattialla: poimi lastun lattialta.

"Katselevi, kääntelevi: 'Mitä tuostaki tulisi
Kavon kaunihin käsissä, hyvän immen hyppysissä,
jos kannan Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin?'

"Kantoipa Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.
Kapo kaksin kämmeninsä, hykerti käsin molemmin
molempihin reisihinsä: syntyi näätä kultarinta.

"Niin se neuvoi nääteänsä, orpolastansa opasti:
'Näätäseni, lintuseni, rahankarva kaunoiseni!
Mene tuonne, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan:
kontion kivikololle, metsän karhun kartanolle,
jossa karhut tappelevat, kontiot kovin elävät!
Kourin hiivoa kokoa, käsin vaahtea valuta,
se kanna Kavon kätehen, tuo olallen Osmottaren!'

"Jopa taisi näätä juosta, rinta kulta riehätellä.
Pian juoksi matkan pitkän, välehen välit samosi,
joen poikki, toisen pitkin, kolmannen vähän vitahan
kontion kivikololle, karhun louhikammiolle.
Siellä karhut tappelevat, kontiot kovin elävät
rautaisella kalliolla, vuorella teräksisellä.

"Valui vaahti karhun suusta, hiiva hirveän kiasta:
käsin vaahtea valutti, kourin hiivoa kokosi;
sen kantoi Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.

"Osmotar oluehensa, Kapo kaatoi kaljahansa:
ei ota olut hapata, mehu miesten puurakoia.

"Osmotar, oluen seppä, Kapo, kaljojen tekijä,
ainakin ajattelevi: 'Mitä tuohon tuotanehe
oluelle happaimeksi, kaljalle kohottimeksi?'

"Kalevatar, kaunis neiti, tyttö sormilta sorea,
aina liukas liikunnolta, aina kengältä kepeä,
liikkui sillan liitoksella, keikkui keskilattialla
yhtä, toista toimitellen kahen kattilan välillä.
Näki maassa palkoheinän: poimi maasta palkoheinän.

"Katselevi, kääntelevi: 'Mitä tuostaki tulisi
Kavon kaunihin käsissä, hyvän immen hyppysissä,
jos kannan Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin?'

"Kantoipa Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.
Kapo kaksin kämmeninsä, hykerti käsin molemmin
molempihin reisihinsä: mehiläinen siitä syntyi.

"Niin se neuvoi lintuansa, mehiläistänsä opasti:
'Mehiläinen, lintu liukas, nurmen kukkien kuningas!
Lennä tuonne, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan:
saarelle selälliselle, luo'olle merelliselle!
Siell' on neiti nukkununna, vyö vaski valahtanunna,
sivulla simainen heinä, mesiheinä helmassansa.
Tuo simoa siivessäsi, kanna mettä kaavussasi
heleästä heinän päästä, kukan kultaisen kuvusta;
se kanna Kavon kätehen, tuo olallen Osmottaren!'

"Mehiläinen, lintu liukas, jopa lenti jotta joutui.
Pian lenti matkan pitkän, välehen välit lyhenti,
meren poikki, toisen pitkin, kolmannen vähän vitahan
saarehen selällisehen, luotohon merellisehen.
Näki neien nukkunehen, tinarinnan riutunehen
nurmelle nimettömälle, mesipellon pientarelle,
kupehella kultaheinä, vyöllänsä hopeaheinä.

"Kasti siipensä simahan, sulkansa mesi sulahan
helevässä heinän päässä, kukan kultaisen nenässä;
sen kantoi Kavon kätehen, hyvän immen hyppysihin.

"Osmotar oluehensa, Kapo pisti kaljahansa:
siit' otti olut hapata, siitä nousi nuori juoma
puisen uuen uurtehessa, korvon koivuisen sisässä;
kuohui korvien tasalle, ärjyi päällen äyrähien,
tahtoi maahan tyyräellä, lattialle lasketella.

"Oli aikoa vähäisen, pirahteli pikkaraisen.
Joutui juomahan urohot, Lemminkäinen liiatenki:
juopui Ahti, juopui Kauko, juopui veitikkä verevä
oluelta Osmottaren, kaljalta Kalevattaren.

"Osmotar, oluen seppä, Kapo, kaljojen tekijä,
hän tuossa sanoiksi virkki: 'Voi, poloinen, päiviäni,
kun panin pahan oluen, tavattoman taarin laitoin:
ulos korvosta kohosi, lattialle lainehtivi!'

"Punalintu puusta lauloi, rastas räystähän rajalta:
'Ei ole pahaoloinen, on juoma hyväoloinen,
tynnyrihin tyhjettävä, kellarihin käytettävä
tynnyrissä tammisessa, vaskivannetten sisässä.'

"Se oli oluen synty, kalevaisten kaljan alku;
siitä sai hyvän nimensä, siitä kuulun kunniansa,
kun oli hyväoloinen, hyvä juoma hurskahille:
pani naiset naurusuulle, miehet mielelle hyvälle,
hurskahat iloitsemahan, hullut huppeloitsemahan."

4. elokuuta 2018

Palm - Belgian Amber 5,2%

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahtohan on aika kermaisaa ja tiheää mutta puoltasenttiä korkeammaksi se ei yllä, laitetaan riittämään. Väritys on kuparinen mutta ei niin punainen kuin mitä amber voisi olla. Tuoksu on hiukan maltainen, kukkainen ja jopa limeä muistuttava.


Maku:
Nyt on aika makea tapaus, maltaat maistuu paahteiselle mennen reilusti karamellisen puolelle. Jostain takavasemmalta puskee hiukan hapan maku mikä sotkee elämystä. Humalointi meinaa tämän happamuuden alle jäädä mutta tarkaan tutkimalla hentoa yrttisyyttä voi löytää, siinä on myös aavistus mausteita ja pippuria. Mausta löytyy myös vahvasti sitruunankuorta, rusinoita ja mäntyä, hiivankin voi löytää helposti. Runko on keskitäyteläinen eikä siis ollenkaan vetinen.

Metallista happamuutta sisältävä hiukan erilainen amber. On kyllä sekalainen olut ja maistuu hiukan homeellekin, tässä on jotain omituista luostarioluen meininkiä. Ei tämä huono ole mutta tästä on hirmu vaikea saada mitään otetta.

3. elokuuta 2018

Moose On The Loose - Wild Saison 6,5%

Viimeinen olut hirvipanimolta vaan ei suinkaan vähäisin, saati ainakaan tylsin. Saison mihin on käytetty karviaisia, näitä muistan ainakin lapsena etsineeni ja huonosti muistaakseen löysin. Marjana todella hyvän makuinen ja mehukas, vaan onko sitä myös olut?


Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaalea olut kuparisella meiningillä, vaahtokukka tuttuun tapaan on niukka mutta olut itsessään kuplii herkullisesti lasissa. Tuoksussa ilmenee selkeästi että nyt on marjaa nimittäin laitettu, se myöskin hävittää alleen kaikki viittee maltaista. Raikas tuoksu mutta hyvin yksitoikkoinen.

Maku:
Maku on sitten raikkaan kirpeä, kuin viinimarjan makeahko sivuprofiili mutta muuten hapan ja kuivakka meininki. Onkohan tää nyt sellainen sweet&sour? Rungoltaan varsin kepeä ja raikas, katkerot on miedot ja ei niitä oikeastaa tähän edes kaipaisi. Tästä pitää sen verran sanoa että kirpsakasta meiningistä huolimatta hiiva tästä muuten mausta löytyy ja se on todella hyvän makuinen, Belle saisonia on hiivan lajike.

Hapanta marjamehua piisaa kuin mummolassa mutta on tää parempi kuin överiksi vedetyt gruitit. Alkoholi jää tässä suorastaan vaarallisesti karviaisen alle..olisiko tästä booliksi?
Ps. Etiketit on huippuja

Maltaat: Pilsner, Pale, Caramel
Humalat: Tradition
Hiiva: Belle Saison
IBU: 16

2. elokuuta 2018

Kotiolutta - Jarin IPA V.2 6%

Kotiolutta luvassa, tätä ei siis saa kuin harvat ja valitut mutta tiedä vaikka tulevaisuudessa olisi herralla panimo pystyssä. Ainakin ainekset panimoon olisi osaamisen kannalta, aiemmin maistettu stout on ollut yksi parhaimpia vastaan tulleita stoutteja.



Ulkonäkö & Tuoksu:
Nyt on ipassa eräsmiestä miellyttävä väri, hazy ipa selkeästi. Vaahto nousee urheasti ja jää puolen sentin kerrokseksi. Ei juurikaan pitsiä mutta voi johtua huonosti pestystä lasista, kiireessä unohdin huuhtelut. Tuoksussa mangoa ja ananasta. 

Maku:
Maku on myös hedelmäinen ja profiili vilahtaa makean puolelle.. Kuivahumalointi tehty taiten, ei ruohoisuutta. Aika pehmeän makuinen ja katkeroita ei ole dominoivasti vaan riittävästi. Hiilihappot ok. Jälkimaku on viipyilevän sitruksinen, jopa limeen vivahtava. 

Loppu pullossa hiivaa on melkoisesti mutta sen voi jättää kaatamatta jos ei mausta tykkää.

Tasapainoinen IPA joka toimii.

Mistä: Saatu Jari Hirvoselta
Maltaat: 2- Row malt, Munich malt, Cara pils.
Humalat: Columbus, Citra
Hiiva: American ale yeast

1. elokuuta 2018

Andechs - Weissbier Dunkel 5%

Ulkonäkö & Tuoksu:
Ulkonäkö on uhkaavan tumman puhuva, hiukan pohjalta pääsee valoa läpi joka paljastaa pohjalla pyörivät hiivan jäänteet. vaahto on runsasta ja pieni kuplaista. Tuoksu on karamellisen makea, hiukan toffeinenkin. Jotain alkoholin jäänteitä olin haistavinani mutta ne sekoittuivat aika kivasti makeaan rusinaisuuteen ja makeaan banaaniin. Raikkaan tuoksuinen, hiukan kukkia ja hunajaa myöskin. Tähän asti yllätävänkin monipuolinen tuoksu.


Maku:
Suutuntuma on aika hiilihappoinen ja kepoinen. Maussa on tuttua vehnäoluen makua ja tummasta väristään huolimatta maussa ei juurikaan ole ylimääräistä. Samat yrttiset ja hiukan pippurisetkin katkeroinnin kuin weissbier hellissä. Aavistus enemmän on paahteisuutta ja ehkäpä myöskin sen myötä tulemaa sokerisuutta. En voi nyt suoraan sanoa että olisi tummia hedelmiä muita kuin rusina ja muista hedelmistä sitruuna, molempien sulava liitto sanoisin. Oi, lämmetessä tuli se banaanikin vielä. Jälkiliuku on limemäinen, raikasta spriteä löytyy.

Todella hyvin toteutettu Dunkelweizen. Tiukaa laatua on tarjonneet Andechs tuotteet tähän menessä ja alkaakin olla fiksuimpia oluita mitä marketista kannattaa mukaan ottaa. Maahantuonnin pienuuden takia hinnat vähän korkealla mutta jos tarpeeksi porukka tätä ruinaa niin eiköhän Brew Seekers ala tätä rahtaamaan rekalla ja hinnat laskee kohtuulliseksi.