13. tammikuuta 2021

KUEHN KUNZ ROSEN - Mystique IPA 7%

Kuehn kunz rosen, mikä tämä oikein on? Sain hyvän aikaa ennen joulua tuliaisia Saksan maalta, tuliaiset sisälsivät 4 saman panimon tuotosta ja tästä niitä lähdetään avaamaan auki.

Kyseisen panimo sijaitsee Mainzissa mutta valitettavasti heidän sivustot ovat vain saksaksi ja en valitettavasti osaa kieltä ollenkaan, sivustosta voi siis päätellä että mitään kansainvälistä meininkiä ei tavoitella vaan kosiskellaan paikallisia, mikropanimona tämä on tietysti ihan ymmärrettävää.




Ulkonäkö & Tuoksu:

Kuparin värinen olut kaatuu lasiin kauniisti soljuen tuoden tullessaan tiiviin ja korkean vaahdon, kuin vatkattua kermaa konsanaan. Olut itsessään on hiukan samea ja hiiva partikkeleita pyörii mukana, visuaalisesti siis hiukan kehno. Tuoksuu appelsiinille, mangolle ja pihkalle, raikasta menoa kyllä. Maltaiden puolesta karamellinen paahto on vahva, IPA:lle tämä on jännä valinta mutta onhan siinä tietysti räväkkää vastaparia katkeroille. Hiiva tuoksuu selkesti omana elementtinään mikä voi olla puhdas virhekin tai sitten on kikkailtu vehnäolut hiivalla.


Maku:

Suutuntuma on suhteellisen paksu. Ensimmäinen dominoivin elementti on hiiva ja sitten katkeruus joka iskee greippisyytenä yhdessä havujen kanssa. Vahvasti makea karamellinen pohja antaa ihan hyvää vastapainoa katkeruudelle mutta häviää kuitenkin pian humalien alle. Humaloita on käytetty reippaasti mutta hopburnia ei saada aikaan, ruohoisiakin elementtejä on havaittavissa joten kuivahumalointi on kestänyt hiukan liian pitkään. Hedelmäinen makeus jatkuu pitkälle jälkimakuun tehden tästä ihan miellyttävän IPA:n


Vahva IPA hyvällä rungolla ja kerrankin rapsakoilla humalilla, monipuolinen makumaailma. Teknisessä toteutuksessa vielä onnutaan, ne kun saadaan korjattua niin kyseessä on mahtava IPA.

IBU: 65

PANIMO: KUEHN KUNZ ROSEN

1. tammikuuta 2021

Uusivuosi special: Panimo Honkavuori - Taiga whisky porter 10,7%

Ulkonäkö & tuoksu:
Tuoksuu vahvasti viskille, niin kuin kyllä kuuluukin tällä kypsyttely ajalla, ei ole kiireisen hommaa pitää olutta tynnyrissä 10kk. Onpas savuinen ja turpeen tuoksu, aistin laphroaig viskiä vahvana tässä. Viskin takia maltaiden löytäminen on todella hankalaa, onnistuu mutta hankalaa. Karamellisia maltaita tumman leivänkuoren kanssa on tarjolla, leivät on sitten dipattu viskissä. Vaahto muuten muodostui yllättävänkin hyvin näin vahvaksi olueksi. Väritys on varsin musta ja en jaksa nyt taskulampun kanssa leikkiä.


Maku:
Suutuntuma pehmeä, hämmentävää kyllä ei ole niin paksu kuin voisi luulla mutta on siinä viskositeettia silti enemmän kuin tarpeeksi. Makeahko oluthan tämä on mutta ei mitenkään ällöttävän imelä ollenkaan, viski kyllä leikkaa enimmät sokerit pois. Viskiä maussa on tarjolla paljon vaan ei kuitenkaan niin paljoa kuin mitä tuoksusta voisi olettaa, tiedät sitten kun maistat itse.

Maltaisuus on vahvaa, siis todella vahvaa. Tumman kahvin paahtoa annetaan avokämmenellä niin että tuntuu. Humalointia on laitettu lähinnä säilyvyyden takia, hentoiset katkerot mutta itse humala vaikuttaa yrttisenä pitkälle jälkimakuun.

Mahtava olut viskin ystäville! Tasapainoinen imperial stout missä viski ei ole liian hyökkäävä. Alkoholia ei muuten maista ollenkaan, paitsi viskinä. Se on hyvä koska etanolille maistuvia oluita on ihan tarpeeksi. 

Hyvää uuttavuotta panimo honkavuori!


27. joulukuuta 2020

Kinkkuwatch ja Tornion Panimon Smoky ESB Laavu 5,5%

Joulu ei olisi ollut mitään ilman kinkkua ja varsinkaan olutta, onneksi nyt oli molempia. Niin kinkku kuin olutkin osoittautui oivalliseksi. Lähtökohtaisesti kyllä olin jo oluesta positiivisella mielellä sillä ESB tekstillä ei todellakaan ole liikaa oluita kauppojen hyllyillä.

Kyseessä on eräänlainen collabo-olut sillä KASKI-kylmäsavumaltaat on saatu Takatalo & Tompuri panimolta.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto muodostui hyvin ja se oli tiivis, yhden sormen vaahto joka jäi lilluttelemaan lasiin pidemmäksikin aikaa. Sävy on oikein komean kuparinen, siitä saa aina meikäläiseltä pisteitä. Tuoksuu oikeaoppiselle ESB:lle savusta huolimatta. Paahdettua mallasta on enimmäkseen tarjolla, leivän kuorta suuntaviitoiksi ja loppuun silaus pähkinää joka tekee oluesta aina eleganssin brittiläisen. Vieno humalien mausteisuus käy oluelle hyvin eikä käy rönsyilemään silmille.
Maku
Suutuntuma on keskipaksua kamaa ja on oikein miellyttävä. Kuivakka maltaisuus nappaa heti suun rutistukseen ja humalien kuivakka yrttisyys jatkaa menoa pitkälle jälkimakuun.

Humalointi on ehkä vähän liiankin tömäkkä ja valloittaa hiukan liian paljon tilaa maltailta. Paahteisuus ja hiukan poltettu leivänkuori tulee kuitenkin hyvin makuun humalista huolimatta, olisi toki hienoa aistia ne hieman selvemmin. Savuisuus on mukana hallittuna elementtinä joka toimii alusta loppuun. 

Juotavuus tällä oluella on kova.

EBU: 32
EBC: 35
Humalat: Challenger, East Kent Goldings, NorthDown, Target
Maltaat: Caramel Malt, Pale Ale, KASKI-kylmäsavumallas, Vienna

15. joulukuuta 2020

Maku brewing - West Coast IPA 6%

Posti-pate toi olutta, jännästi klo 20:45, liekö paketteja vähän rästissä mutta harvoin noin myöhään toimittavat.

Maku brewingin lähettämästä korruptiopaketista paljastui vaikka mitä, taitaapa vielä kaikki olla sellaisia mitä en ole maistanutkaan ja ne paljastettaan sitten myöhemmin. Nyt isketään lasiin West Coast IPA.

Ulkonäkö & tuoksu:
Hyvät vaahdot ainakin sai aikaiseksi, uhkea kukka ja berliinin pitsiä muodostui todella mainiosti lasiin. Hiukan hazy olemus johtuen suodattamattomuudesta ja väriltään oikein mainion kullan keltainen.

Tuoksussa todella pehmeää hedelmäistä menoa, ananas greippi yhdistelmä ottaa hyvin skenen haltuun. Loppu tuoksuttelussa päästään hiukan havuisiinkin meininkeihin.

THE MAKU:
Suutuntuma on pehmeä jota korostaa hiukan keskivertoa alhaisemmat hiilarit, tai sitten vaan väljähdytin oluen kuvaillessani. Makean puolelle menevä olut joka kyllä käy näinkin hedelmäisellä humaloinnilla varustetulle oluelle. Greippia ja sitrusta löytyy mutta se ei pure äkäisesti vaan suorastaan hellästi.

Maltaisuutta ei ole unohdettu, pale ja karamellimaltaat (jes tunnistin kummatkin lunttaamatta) maistuvat selkästi omana kokonaisuutenaan eikä humalat niitä saa pyyhittyä pois.

Todella hyvä ja tasapainoinen IPA 👌

Tässä on kyllä enemmän sellaista pehmeää menoa kuin rouheaa west coastia, todella kova olut silti.

Maltaat: Pale Ale, Cara Pale

Humalat: Cascade, Chinook, Amarillo, Columbus, Citra

2. joulukuuta 2020

Sahtia Saatava! Joulupöydän ykkösvalinta nyt ja aina. Arviossa Lammin Sahti.

Minulla ei tänäkään vuonna ole joulukalenteria enkä jouluisista oluista välitä muutenkaan, se ei tarkoita ettei jouluna voisi silti nauttia laadukkaasta oluesta. Jouluna sahti on oleellinen osa joulupöydän herkkuja, toisinaan vaikea hankkia mutta vaivan arvoista.

Maistossa on nyt Lammin Sahti, joka oli Suomen paras olut 2018 vuonna.
Ohraa ja ruista, siitä on sahti tehty. Tokihan niitä välillä virvotaan myös katajanoksilla ja marjoilla, tässä marjat on jätetty pois mutta oksat kuitenkin perinteiseen tapaan löytyy.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Tuoksu on vahvasti banaania, kypsää ja tummaa sellaista tässähän ihan mieli herkistyy. Aavistus hiivaa tuoksuu mutta ihan eteerinen viuhahdus vain, joskus osaa olla aika paljon intensiivisempikin meno hiivalla. Tummaa leipätaikinaa piisaa ja se loppua kohden menee vastapaistetun ruisleivän puolelle. Hyvä tuoksu jopa näin suhteellisen kylmänä verrattuna oikeaan nauttimislämpötilaan

Maku:
Suutuntuma on viskoosinen, todella paksu ja pehmeä. Banaanisuus maistuu selkästi ja on kaikista dominoivin maku, tästä ei moni tykkää (*Köh Jouni Koskinen* köh). Viljaisuus on valtava, ruis jää vähän vaisuksi mutta tuo omaa ryhdikkyyttään ja kuivuudellaan tasoittaa oluen luontaista makeutta.
 
Alkoholia ei voi maistaa ellei käytä siihen erikoisia maistelutekniikoita joilla saa korostettua makuja esiin.

Nautittavuus on hyvä! Ei liian ällömakea sahti, vaan rukiinen makusteluun ja joulupöytään sopiva muinaisolut.

25. marraskuuta 2020

Alkoholillinen joulu on peruttu! Testissä A. LE COQ JOULUOLUT 0%

Joulu se tulla jollottaa, samoin myös jouluoluet. Pidemmän aikaa minua seuranneet ihmiset saattavat jo tietääkin että lähtökohtaisesti jouluoluet on minusta ihan perseestä, väkisin tahkottua maustehässäkkää tai muuta epämääräistä markkinoidaan jo muutenkin niin kaupallisen joulun kustannuksella.

Eli arvio on oluesta jo alustavasti asenteellinen, nyt vaan mielipidettä muuttamaan Olvin uudella alkoholittomalla jouluoluella. tässä on jo kaksi haastavaa asiaa samassa paketissa joten odotan innolla miten saavat tälläisen parivaljakon toimimaan.


Ulkonäkö ja Tuoksu:

Ihan ok vaahdon onnistuu tämä olut lasiin pyöräyttämään, siitä pojot. Tuoksussa on vahvaa paahteisuutta ja imelyys on selkeä, tässä oluessa tulee olemaan sokeria ja paljon.

Maltaisuus on kuitenkin niin runsasta että tästä tulee ihan kelvollisen joulupöytäoluen tuntua. Mausteisuus ja hedelmäinen rusinaisuus tuoksussa kulkevat hyvin käsikkäin.


Maku:

Suutuntuma ei ole mitenkään järkyttävän vetinen, ihan ok alkoholittomaksi. Hiilihapotus on kyllä melkoisen railakas mikä tietysti vähän ohentaa suutuntumaa.

Maussa on vierteinen makeus todella paljon läsnä. Nappasin koeputkeen hiukan olutta mistä vatkasin hiilihapot pois ja lämmitin sitä hiukan, ominaispainoksi saatiin huikeat 1050, hiivat vaan sekaan niin tästähän saa lähes 5% olutta vielä näillä sokereilla =)

Nooh teoriat teorioina, käymiskelvottomia sokereitahan noista suurin osa varmaankin on, joskin tuoteselosteessa luki että lisätty sokeria.

Paahteisuus oluessa on asettunut enemmän sinne tuoksu kuin maku puolelle, jää hiukan vaisuksi ja vaaleaksi tuo paahteisuus. Leivänkuorimainen maltaisuus antaa kyllä ihan kivaa vastaparia mausteiselle humaloinnille joka on jätetty hienovaraiseksi vaikuttajaksi. 

Humalauutettakin tähän on käytetty, toisikohan se tuota hiukan ruohoista loppuvetoa tähän, on siinä myös sitruksisuutta tuomassa raikautta, mikä on mielestäni aina ollut outoa porttereissa.


Vähän onnahteleva porter mutta joulun laatikkoruokien ja kinkun kanssa varmana maistuu.


Mistä: Saatu Panimolta.

8. marraskuuta 2020

Pyynikin Brewing Co - Premium IPA 4,2%

 Ulkonäkö & Tuoksu:

Vaahto muodostui ihan kivan tuuheaksi seinämäksi lasin sisäpinnoille, väritykseltään olut on yllättävänkin tumma ja hiukan sameakin, sanoisin että liikutaan jo vaalean ruskean puolella kohta. Tuoksussa Citra moikkaa heti etuovella ja hedelmäisyyteen voi pyyhkiä jalkansa. Hiukan toffeeta ja ruohoa löytyy myös tuoksusta. Maltaisuus on selkästi kyllä esillä mutta selkeästi mennään tuonne karamellimaltaiden puolelle ja puhdasta tomusokeria on ilmassa. Paahdettu mallas ja hedelmäisyys on hiukan omituinen kombo ja vähän sen ontuu.


Maku:

Suutuntuma tuntui hiukan ohuelta jo pelkästään huultenvälistä kulkiessa, onneksi vetisyys ei haitannut enää suun sisäpuolella vaan päästiin ihan ok suutuntumaan. Keveydestään huolimatta maltaiden maku on kyllä selkeä ja helposti erottuva, mikä on jännä IPA-tyylin oluessa missä humalien pitäisi olla etuosassa. Paahdettua karamellimallasta tulee edestä ja takaa, humalointi onnahtelee paikalle lähinnä loppuvedossa, siinä saadaan hiukan havuisuutta siirappiin sekoitettuna, kevyt sitruksisuus pirskahtelee välillä. Katkerointi ei ole järin ipamainen vaan häviää jopa laadukkaalle pilssille. Hiilihapotus on varsin kevyttä, toisaalta kovempi hiilihapotus ohentaisi suutuntumaa entisestään.

Premium Ipassa on meno kuin premium lagerissa, maltaat maistuvat ensin. Tämä olisi voinut olla ihan toimiva brittiläinen bitter, ipana vähän heikko.

Harrastajaa ajatellen maltaiden nimeäminen on suorastaan perseestä, etiketissä lukee vain Viking malt, mikä tuntuu enemmän mainokselta kuin tuoteselosteelta mutta toisaalta ihan positiivista tietää että suomalaista on tuettu mutta sitä nyt tekee varmaan kaikki panimot koska Viking maltilta maltaiden hankkiminen on helppoa ja halpaa. Humalat oli sentään merkitty perinteiseen tapaan ja oikeat maltaatkin saa kaivettua Pyynikin nettisivuilta esiin, siellä tosin oli humalat eri merkkiä kuin purkissa. 

Särmästi kyllä pyynikin asiakaspalvelu vastaili näin isänpäivän iltana, tuotetiedot korjautuvat sivuille seuraavan viikon aikana.


EBU: 40

EBC: 12

Humalat: Target, East kent goldings, Citra

Maltaat:  Pale, Pils, Munich, Cara

Panimo: Pyynikin Brewing Co