23. heinäkuuta 2020

Kesällä ylikuumenee kelit, tunteet sekä koirat, Cool On Track takista ja pyyhkeestä saa helpotuksen.

Koirat käy kierroksilla ja kielet on vyön alla, voiko helpotuksen tähän tuoda märkä rätti ja takki?


Woof! Meikäläisen testiin saapui Back on Track tuotesarjan Cool on Track viilentävä koirantakki sekä viilennyspyyhe. Molempien tarkoituksena on estää koiruuksien ylikuumeneminen.

Helteet tai ihan vain lämpimätkin kelit on hyvä huomioida koiran ja muidenkin eläinten kanssa, esimerkiksi auton lämpötilakin nousee hetkessä lämpöhalvaus lukemiin. 

Ylikuumenemisen eli lämpöhalvauksen oireita ovat:
- Voimakas läähätys
- Voimakkaan punaiset limakalvot
- Tajuttomuus
- Lihasjäykkyys
- Hoipertelu
- Shokki joka voi lopuksi johtaa kuolemaan.

Koira ei osaa hikoilla joten lämmönsäätely tapahtuu läähättämällä.

Lenkkikaverina koira on oivallinen ystävä, motivoija ja tsempittäjä. Uskollisen ystävän heikkouksiin tosin kuuluu se että lenkkeilyä ei malteta lopettaa ajoissa ja tapahtuu yllättävä uupumus, ihmisen tehtävä on siis tarkkailla koiruuden vointia. Veden saanti on turvattava ja varjossa tapahtuvat tauot on hyvä sisällyttää lenkkeilyyn.

Testipenkin puristuksessa


Kun sain koiratakin ensin käteeni oli ensimmäinen reaktio että mikä ihmeen koppura paketista oikein paljastuu. Tuntuma tuotteessa oli samanlainen kuin ohutta muovilevyä käsitellessä eikä takki oikein suostunut asettumaan oikein kunnolla mihinkään asentoon.


Viilennystakki
Omituinen koppuratakki


Sen jälkeen kun takki upotettiin veteen hetkeksi oli meininki aivan toinen ja tuote alkoi tottelemaan.

Viilentävän takin toiminta periaate perustuu yksinkertaisen fysikaaliseen ilmiöön eli haihtumiseen, se varastoi vettä ja vaihtamalla sitä koirasta haihtuvaan lämpöön. Kesäkuumalla näppärin kikka juomatölkin viilentämiseen on kääriä märkä pyyhe sen ympärille, auringon säteily haihduttaa veden pois pyyhkeestä ja tölkin sisältö viilenee, sama toimii myös koiralle.

Takin käyttäminen ei vaadi pakastinta eikä kemikaaleja, toimii vaikka järvivedellä. Upota takki veteen ja puristele ylimääräiset pois. Mikään maaginen pakastustakki se ei silti ole, se kuitenkin saa viilennettyä alla olevaa aluetta jopa 6 astetta. Sitä on mahdollista käyttää myös viilentävänä mattona, tällöin viilennys on ainostaan käytetyn veden lämpötilan varassa.
Sinne vain veteen imeytymään


Rakenteellaan takki on oikein yksinkertainen. Sisäpinta koostuu PVA:sta mikä tuntuu kädessä vähän samanlaiselta kuin kanamunakenno ja sisältää lukuisia pieniä nystyröitä joiden oletan imevän kosteuden. Kastelemalla tuote vaihtaa väriä ja näet selkeästi mitkä alueet ovat kastuneet riittävästi, rutistele ylimääräiset vedet pois ja se on valmis käyttöön.

Ulkopinta on harvaa verkkoa ja muistuttaakin hyvin läheisesti verkkopaitaa. Kiinnityspisteitä on kaksi ja ne toimivat todella pitkällä tarranauhalla, toinen tulee kaulan ympäri ja toinen vatsan.

Testipenkissä olevaa koiraa ei tuote tunnu häiritsevän millään tavalla, takki ei ole tiellä tarpeiden tekemistä tai muutenkaan ole esteenä normaalille toiminnalle. Koska mitään antureita ei oikein koiraan voi asentaa pystyin testaamaan tuotteen lämmön siirtoa ns. käsipelillä.
Huh hellettä!


Lenkitin koiria useana hellepäivänä jolloin koirille tuli kuuma jo ajatuksesta, viilentävä takki tuli enemmän kuin tarpeeseen. Dippasin lenkin jälkeen takin Pielisjokeen joka virtaa taloni vieressä, Tyrkäsin käteni takin alle ja sain ilokseni huomata että turkkihan tuntuu oikeasti aika viileältä, takki myös pitää viileyden yllättävän hyvin, sanoisin että pitää sellaiset 30 minuuttia viileyttä yllä.

Pitkäkarvainen Samojedi eristää kyllä itsensä turkillaan ja pohjavillallaan mainiosti joten tämä loimi ei välttämättä kauheasti viilennystä suo mutta lyhytkarvaiselle koiralle, missä takki pääsee lähes iholle on tämä varmasti aivan verraton apu. Näkisin tämän varsinkin metsästäjien tuotteena, koirat nimittäin saattaa helposti juosta kokonaisen päivän.


Vaikka tuotetta käytetään kosteana se ei kuitenkaan kastele koiran turkkia, ei siis tarvitse pelätä hotspotteja tai turkin takkuuntumisia. Takkia voi siis kuljettaa mukana esimerkiksi koiranäyttelyissä jos pitää päivystää esimerkiksi kehän laidalla pidempiäkin aikoja.

Yksi negatiivisimmista asioista on se että tuotetta ei saisi päästä kuivumaan vaan se olisi pidettävä kosteana sillä kuivuessaan siitä saattaa tulla hauras ja se voi haljeta. Suosittelenkin siis hankkimaan ilmatiiviin pussin johon tuotteen voi pakata kosteana. Jos tiedät että et käytä takkia pitkään aikaan niin pese se puhtaalla vedellä ja miedolla pesuaineella ja pakkaa ilmatiiviiseen pussiin. Suoraan järvivedestä pussiin laitettu ja unohdettu takki saattaa muodostaa äkkiä hometta ja ei toivottuja tuoksuja.

Takki itsessään menee suhteelliseen pieneen tilaan joten sitä voisi harkita kuljettavansa myös mukanaan, se pitäisi tosin kastella ensin tai sitten lenkkipolku pitäisi suunnitella niin että se olisi veden lähistöllä.

Testissä oli myös viilentävä pyyhe, se toimii samalla periaatteella mutta ei sisällä mitään kiinnityspisteitä. Tämän voi nakata koiran päällekin jos se makoilee rauhallisesti paikallaan ja kestää yhdessä kohdassa. Liikkuvalle koiraihmiselle tämä on hyvä ostos sillä sen saa taiteltua pieneen kokoon esimerkiksi reppuun ja näin ollen se kulkee näppärästi mukana, tämän voi laittaa koiran alle makuualustaksi kuuman automatkan ajaksi.


Sanoisin että vallan näppärä ja monikäyttöinen tuote eikä erityisen kalliskaan, pyyhkeen saa 30€ hintaan ja takkikaan ei maksa kuin 21€. Sanoisin että halpa hinta koiran hyvinvoinnista.
Pyyhe menee pieneen tilaan ja kulkee mukana


Tekniset tiedot:
Made in India.
Käsinpesu 30 asteessa. Käytä pieni määrä mietoa puhdistusainetta, huuhtele kunnolla ja puristele ylimääräinen vesi pois. Säilytä kosteana, suljetussa muovipussissa.
Ulkovuori: 100% Polyesteri
Vuori: 80% PVA, 20% Puuvilla
Viilentävää takkia on saatavissa: 30cm, 50cm ja 60cm kokoluokassa.
Viilentävä pyyhe on kokoa 53x76cm

20. heinäkuuta 2020

Sikareita ja olutta, komisaario Palmu - Cigar City Brewingin - Moduro Brown Ale 5,5%


Alkosta löytyi olutta suoraan aurinkorannoilta, Floridan Tamba Baystä. Maistelussa Cigar City Brewingin - Moduro Brown Ale, nimestä päätellen olisi veikannut kaupungiksi Chicagoa mutta vikaan meni sekin arvaus, kaipa tuolla sitten väännetään enemmänkin kessua, itse en ole tupakkamiehiä. Brown Ale taas sattui käteen siitä syystä että kunnollisia tai edes huonoja browneja on harmillisen vähän valikoimissa.

Itselle tämä on kyseisen panimon neitsytolut vaikka panimo onkin ollut toiminnassa jo vuodesta 2007 asti, ilmeisesti kuitenkin kohtalaista menestystä nauttinut panimo ja nyt iloksemme saa myös alkon valikoimista.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Hiukan samea ja todella tumman ruskea olut, mielleyhtymä sikariin on valmis. Vaahtohan tässä ei kyllä kestänyt sitten yhtään vaikka kaadoin reippaasti ja lasikin oli puhdas. Maltaat on kyllä tuoksumaailmassa jopa uhkeasti esillä ja leipäisää paahteisuutta annellaan oikein olan takaa. Toffeisuutta ja selkeää pähkinäisyyttä on ilmassa, jotenkin imelän paahdetun sokerin tuoksuakin on ilmassa. Tuoksu on kyllä ihan kultaa jos halutaan korostaa mallasta, näin limppuisaa olutta en ole tuoksutellut hetkeen.
Maku
Suutuntuma on keskipaksua kastia vaikka alussa tuntuikin jotenkin painostavan tukevalta, hiilihapotus kuitenkin kevensi meininkiä melkoisesti. Imelää sokerisuutta siirappi vivahteella on paljon ilmassa ja se kantaa pitkälle jälkimakuun. Humalointi tupsahtaa makuun kevyen sitruksisena, jotenkin se riitelee vähän liian paljon tuon maltaisuuden kanssa vaikkakin keventää kyllä makumaailmaa. Englantilainen yrttisyyskin nostaa päätään kevyen pippurisuuden kautta tasoittaen sitrus humaloinnin alku maininkeja. Maltaiden tuoma toffeisuus korostuu mukavasti aina maun loppupuolella ja on siinä selkeää kahvin paahtoakin mukana. Katkeruus on selkesti kovempi kuin monessa kilpailijassaan mutta ei ylitsepuskevan häiritsevä, sanoisin että se tuo sopivaa ryhtiä.

Jos joku sanoo että Brown alet on tylsiä, niin se valehtelee, tässä oli viljalti vaihtelua kokeneemmallekin maistelijalle. Sanoisin että yksi parhaimpia Brown Aleja mitä olen maistanut.

EBU: 15
Kantavierre 13,9

16. heinäkuuta 2020

Friedenfelser - Sommer-Weizen 5,2%

Vielä on kesää jäljellä, sekä myös vehnäolutta. Tempaisin tekeytymään vehnäolutta avokäymisellä ja nyt onkin hyvä palata maistelemaan kaupallisia vehnäoluita. Kävin ensimmäisen kerran sitten helmikuun alkossa katsomassa tarjonnan ja mukaan tarttu Friedenfelser - Sommer-Weizen, ilmeisesti jokin pienpanimo jonka nimi ei ole tullut vastaan. Vähän huolestuttaa tuo kesän huutelu nimessä, yleensä se tarkoittaa että oluesta on tullut vetistä litkua mitä pitää kaupitella kesän varjolla.

Ulkonäkö & Tuoksu:

Väriltään oljenkeltainen nektariini laskeutuu hiukan sameana lasiin majesteettisesti ja aloittaa vaahdon muodostamisen välittömästi lasin pohjalle kaatuessaan.
Vaahtokukka muodostuu tuttuun vehnäoluen tapaan muhkeaksi ja kermaisen kestäväksi oluen pinnalle, tätä aina yhtä ilo katsella. Tuoksussa vallitsee vahva viljaisuus ja vehnän läsnäoloa ei voi olla tuntematta. Tuoksussa on selkeää hedelmäistä imelyyttä mutta banaanin puolelle se ei lähde kauheasti lipumaan, yrttisyys taittaa tuoksu enemmän neilikkaan päin.

Maku:

Suutuntuma on erittäin kepeä sanoisin että ei ihan pääse keskitäyteläisen puolelle, aavistus makeutta antaa rungolle hämäävää ryhdin tuntua. Rungon ohuuden takia maistuu alkoholin fenolit tästä läpi, samaa makua sain itse aikaan taannoin saisonissa, joka sitten tupsahti 8 voltin tietämille. Hiiva on saanut taiottu makuun hiukan tuoksusta vajaaksi jäänyttä banaania.
Jälkimaussa on surullisesti metallisuutta.

Mielipide:  

Tämä vehnäolut ei ole kesäisen raikas vaan sanoisin että jopa tunkkainen, tummilla maltailta tästä olisi voinut saada suhteellisen toimivan dunkelin. Ei siis vehnäoluiden terävintä kärkeä mutta verrattuna karhu vehnään tämä on ihan timanttia.


Kantavierre: 12.3
EBU: 10

22. kesäkuuta 2020

Welltex tuotteet eräsmiehen syynissä, voiko hajonneet paikat teipata?


Täytyy sanoa että nyt sattui tuotetestauksen tuotteet kuin nyrkki naamaan. Testiin tupsahti sellaiset artikkelit kuin Welltex Billie sukat ja Welltex terapeuttinenteippi. Nämä osuivat hyvään saumaan siinä mielessä että olin juuri marssinut toistakymmentä kilometriä asfalttia niille soveltumattomilla kengillä, tämän seurauksena nivelet, jänteet että lihakset ottivat niin pahasti itseensä että päivät menee nilkuttaessa.


Saamme siis dataa ihan oikeasta vammasta ja tuotteista tosi toimissa. Näiden toiminnan hyödyistä on tehty viralliset yliopistolliset tutkimukset joten ei nyt ei puhuta mistään pilipali vehkeistä joiden terveydellisiä vaikutuksia saa vain arvailla.

Käytin saatuja tuotteita yhdessä maksimaalisen hyödyn saamiseksi ja niiden toiminta kuitenkin tuki toisiaan.

Welltex terapeuttinen teippi

Tämä vaikuttaa alustavasti mielenkiintoiselta tuotteelta, se näyttää kinesioteipiltä olematta kuitenkaan sitä. Pakkaus esittelee itsensä suomeksi ja toteaa olevansa terapeuttinen teippi joka auttaa lisäämään verenkiertoa ja että teipin voi laittaa suoraan kipuilevaan kohtaan.


Kuulostaa simppeliltä. Otin tuotteet mukaan lääkärille kun kävin poimimassa sairaslomalappuani. Lääkärin vilkaisi tuotetta ja mielipide oli että tuote ei todellakaan paranna verenkiertoa millään tavalla, kylmäävä lausunto mutta en ole ollut hirveän vakuuttunut ennenkään näistä lekureista. Kieltämättä nämä on hankalia asioita ja tutkiminen onnistuisi vain inspektiolla, kuten ihon kunnon, värin ja lämpötilan tarkkailu, alaraajojen sykkeiden tunnustelu sekä kivun arviointia käyttäen.

Omat tutkimukseni kohdistuvatkin oikeastaan vain kivun arviointiin ja lämpötilan tarkkailuun. Tuotetta saa alussa käyttää vain 4 tuntia ensimmäiset 2-3 päivää ja sitten siirrytäänkin käyttämään minimissä 8 tuntia 10-20 päivää,, tässä ajassa kyllä monet vauriot paranevat itsestäänkin ja vertailu onkin vaikeaa että nopeuttaako tämä teippi paranemisprosessia.

Teippirullan koko on 5m ja leveyttä on 5cm mikä riittää pitkäksi aikaa pieniin vammoihin, jos kipuileva kohta on kokonaisen jalan pituinen ei rulla tule riittämään 10 päivän minimi ajalle. Teippi itsessään on oikein pehmeää ja kimmoisaa kangasta, se koostuu 47% polyesteristä (sisältää keraamisen jauheen), 47% puuvillasta, 6% elastaanista. Liimapinta on tarpeeksi napakka että se ei rullaudu pois esimerkiksi kävelessä tai sukkaa laittaessa, tarvittaessa voi teipin kulmat pyöristää.


Käytännön fiilis teipistä on todella hyvä, sen olemassaoloa ei edes huomaa ellei sitä varta vasten rupea ajattelemaan. Väitetty lämpösäteily ei ainakaan itsellä tunnu millään tavalla, ainakaan siis niin selkeästi että sen voisi panna merkille kuin esimerkiksi lämpögeelien kanssa. 

kahden päivän käytön jälkeen ei tuotteella ollut mitään vaikutusta kipuilevaan kohtaan, kosketus arka jalka on edelleen.

Välihuomautus, teippien irrottaminen on helppoa ja ei koske yhtään. Karvaisilla alueella sheivaus on luonnollisesti suotavaa ennen teipin laittamista.

Vaan päivä kolmosena alkoi tapahtua, olin kipeyttänyt jalkani taas kävelyllä kovalla kaupan lattialla. Ennen töihin lähtöä teippasin jalat kunnolla pohjia myöten. I shit you not! Puoli tuntia meni ja jalkoihin ei kolottanut enää kävellessä. Ihmeellistä, oli kieltämättä hiukan skeptinen olo että voiko pelkkä teippi jalassa avittaa. 

Päivät neljä ja viisi meni aivan kivuttomasti, mahtavuutta.

Lämpeäminen eli lämpöheijastelu oli selkeästi se juttu joka auttoi ja myös se että teippiä käytettiin riittävästi. Lämpenemisen havaitsee selvästi teipin kohdalta, oli nimittäin töissä melkoisen lämmintä ilman teippailujakin. Mitään jalkojen hikoilua ei testin aikana ollut havaittavissa.

Tulos:

Lopputulema on siis että nuoret yleislääkärit ei tiedä kaikkea ja teippi selkeästi pelittää sekä nopeuttaa paranemista. Aion jatkossa vielä testailla tät jokaiseen tulevaankin kolotukseen, näin niin saadaan kattavia tuloksia muualtakin kehosta. Negatiivisena puolena voi sanoa että tuotteen tarrapinta on aika armoton, jos joudut irrottamaan teippiä ja siirtämään uuteen kohtaan niin teippi tarttuu uudestaan todella heikosti, oikein asennettuna pysyy 10h putkeen ilman mitään ongelmaa.

Welltex Billie sukat

Billie sukat napattu käteen ja ainakin tuntuma on pehmoisen oloinen ja aina tyylikkään mustat. Materiaali koostuu polyesteristä 78%, polyamidista 17%, elastaanista 3% ja  puuvillasta 2% eli ihan aidot muovi sukat. Polyesteri toimii yleensä hyvin teknisissä vaatteissa koska kestää säätä ja pesua, valitettavasti se ei hengitä yhtään, millä voidaan selittää lämmittävä verenkierrollinen vaikutus.


Huomioin myös pesuohjeet, niihin oli merkitty 40 astetta ja varovaisella ohjelmalla. Hyvin jännä sillä ihon rasva alkaa liueta tekstiileistä vasta 60 asteessa, ja suuri osa bakteereista ei kuole vielä 40 asteen pesulämpötilassa. Tästä syystä sukat, alus- ja urheiluvaatteet olisi hyvä pestä 60 asteessa joten tuo ratkaisu vähän ihmetyttää.

Tämänkin käyttö on aloitettava varovasti, eli 4 tuntia päivässä 3 päivän ajan kunnes voit yhtäkkiä siirtyä hardcore moodiin ja pitää vähintään 8 tuntia päivässä 10-20 päivää, toivottavasti ne saa pestä välillä.

Eipä siitä sen enempää, eikun sukka jalkaan ja tossua toisen eteen. Ensimmäiseksi pitää sanoa että sukat tuntuvat jalassa yhtä hyvältä kuin seksi, todella pehmeät ja mukailevat. Sukat on suunniteltu ruotsissa yhteistyössä diabetes potilaiden kanssa ja niiden pitäisi myös ennalta ehkäistä vammoja ja auttaa lihasten tulehdusperäiseen kipuun sekä niveloireisiin. Tämä käy meikäläisen vammoihin mainiosti ja pääseekin tositoimiin heti työpaikalla jossa askeleita tulee jo 5 tunnin aikana helposti 10,000 täyteen.

Hauskana kuriositeettina sukista löytyy R & L merkinnät mitkä merkkaavat vasemman ja oikean puolen sukkaa. Olen käyttänyt satoja sukkia ja nämä olivat ensimmäiset joihin kyseinen asia oli merkitty. Varsinaista pointtia en näille löytänyt sillä sukkien kuviointi on kuitenkin symmetrinen molemmin 
puolin.

Ensikäytön aikana sukat on lämpimät muttei kuumat. Kangas on ommeltu varsin ilmavalla kuvioinnilla säärestä ja muutamia erilaisia rakenneratkaisuja näkyy pitkin sukkaa. Joustava sukka ei rajoita liikkumista yhtään mutta omaa kuitenkin tietynlaista napakkuutta joka antaa myös tukea. Yllättävän raikkaat sukat on monen päivän käytön jälkeen.

Tulos:

Testijakson jälkeen on todettava että sukat on todella pehmoisat ja lämpimät, niin hyvässä kuin pahassakin. Nämä sukat sopivat herkille jaloille että siinä mielessä oikein hyvä ostos jos jalka vaatii vähän laadukkaapaa vastinetta. Pehmeän sukan ongelmia voi pitkässä juoksussa olla niiden kestossa, esimerkiksi vaelluksilla saattaa hankaus olla näille vähän liian rajua.

Rentoilu sukiksi nämä on oivalliset ja varsinkin palautumiseen toimivat mainiosti. Talvella uskoisin että nämä on todella mukavat esim toimistotyössä jos on vetoisat lattia. Näitähän on testailtu yhdessä diabespuolen kanssa ja mm.diabeetikot ovat saaneet apua näistä ääreisverenkierron parantamiseen.

Kaiken kaikkiaan kyseessä on laadukkaat sukat, se että onko niistä valmis maksamaan 31€ on eriasia.

Tuotteet on saatu testiin: Back on Track


5. kesäkuuta 2020

Honkavuoren panimo - Grand cru 10,5%

Piipahdin panimolla hakemassa humalan taimia kotiolutpostin projektiin ja samalla tarttui mukaan uutuus hyllystä. Grand Cru 10,5% alkoholiprosentit tuntuu jopa uhkaavilta mutta ainekset kiinnosti todella paljon, japaninruusukvintteni ja Jarrylo humala oli aivan riittävä syy tarttua haasteeseen. Honkavuoren panimon olut on itselle lähiolutta joensuusta ja hiilineutraalia myös mikä on aina plussaa.

Ulkonäkö & tuoksu:
Korkkasin oluen lasiin pielisjoen rannassa. Olut kaatui lasiin paljon vaahdoten. Vaahto myös halusi säilyä lasissa oikein pitkään ja laskikin melkoisesti tuoksua läpi vaikka olin melko kaukana lasista. Tuoksussa vahvasti maltaiden tuomaa hunajaisuutta ja humalien ripsaisu yrttiä. Makean imelä happamuus otti heti kopin tuoksupuolen ylläpitämisestä. Kyllä tätä kelpaa haistella kun ihailee kirkasta kullankeltaista ja hitaasti kuplivaa lientä.
Honkavuoren Grand cru nautittuna pielisjoen rannalla.
Maku: 
Suutuntuma on tahmaisen paksu ja pehmeä, nyt ei ole maltaissa säästelty. Maltaat maistuvat todella viljaiselle, hiukan karamelli vivahteellekin toffeen saattelemana. Happamuudelle on tuotu uutta twistiä japaninruusukvittenillä joka hedelmäisyydellään tasoittaa happamuuden maltillisille tasolle verrattuna esim soureihin. Humalien katkeruus jatkuu hyvin pitkälle jälkiliukuun yrttisenä ja hiukan havuisenakin. Alkoholi katoaa taustalle ovelasti, juuri kun luulet sen maistavasi niin iskee kirpeän voimakas sitruunaisuus happamalla hedelmäsoseella joka korjaa moiset kuvitelmat pois, se ei ole ihan puhdas sitruuna niin olisiko tämä se japaninruusikvinttenin maku.

Tästä tulee mieleen kriek jota ei ole överisti marjoilla ja hedelmillä hukutettu.

Parasta ennen leima on lyöty huikeasti 2025 vuodelle, eli kypsyttelijät voisi ottaa tästä kopin.

Maltaat: Pilsner
Humalat: Saaz, Jarrylo
Muut: japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica)
Ebu: 23

31. toukokuuta 2020

Nokian Panimo - Keisari kesähetki lager 4,2%

Ulkonäkö & Tuoksu:
Kirkas olut kapsahtaa lasiin iloisesti kuplahdellen ja osoittautuu oljen väriseksi. Keisarilla on yleensää vahvasti mallas painoitteiset oluet olleen mutta tämä tuoksuu vahvasti hedelmäiselle, limeä sekä ananasta löytyy yllättävän paljon lageriksi. Mallasta löytyy kevyesti, niin kuin alkoholiprosentti antaa ymmärtää. Pieni paahtoleivän tuoksu on oikeastaan ainut mitä itse maltaista saa irti. Vaahto nousi hyvin, näyttääpi oikein höttöisältä kesäpilveltä ja se kestääkin mainiosti.

Maku:
Suutuntuma on on ohut ja kovin vetinenkin. Hiilihapotettu reippaan korkeaksi mikä koventaa suuntuman terävyyttä. Maltaat esiintyvät kevyesti mutta hyvin selkeä mallasprofiili kuitenkin löytyy rungosta huolimatta. Humalointia on kyllä reippaasti, yrttistä ja hiukan sitruksista meininkiä, ruohoisuus on kanssa vahvasti läsnä. Katkerointi ei oikeastaan ole kovinkaan vahva eli puhtaasti aromihumaloinnilla on leikitty. Heikointa tässä on se että välillä tölvähtää sellainen alkoholi jostain alta, prosenteista huolimatta.


Ruohonleikkuu olut, kovin yksiulotteinen. Oikeastaan tämä on sellainen kuuman kesän festariolut jota ei oikeastaan kannata jäädä makustelemaan, kippaa vaan ääntä kohti.

21. toukokuuta 2020

Tornion Panimo - Nakku pink lager 4,5%

Nakku, mikä ihmeen nakku? Nakku tarkoittaa meänkielellä eli tornionlaaksonsuomella naista, tyttöä tai vähemmän mairittelevasti narttua. Pink Boots Collaboration Brew Day -yhteistyöoluen henkeen kuuluu että panimomaailman naispuoleiset työntekijät saattavat oluen maailmaan. Olut on pantu Naistenpäivänä ja tarkoituksena on nostattaa naisten asemaa varsin miesvaltaisella panimoalalla. Pink Boots Society päättää olueen käytetyt humalat ja määrää tuottajan jolta nämä ostetaan, osa tuloista jyvitetään järjestölle. Suomen Pink Boots Collaboration Brew Dayn pääpanijana toimii Tornion Panimon Elisa Koivusipilä, samalta panimolta on mukana myös Anu Salonen, Heli Meriläinen ja Oona Koivumaa. Muita mukana oleita oli Anna-Kaisa Vehviläinen, Marjokaisa Piironen, Greta Mäkinen ja Maria Markus.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto kohosi Spiegelau lasiin loistavasti laiskallakin kaadolla, vaahto jäi tanhuamaan oluen päälle hetkiseksi vaaleana huttuna. Värimaailma kapsahtaa aina yhtä kauniin kullankeltaisen puolelle menemättä kuitenkaan kuparin suuntaan. Tuoksu paljastaa jo etäältä että selkeästi on lähdetty aromimaailma edellä tähän lageriin mikä on ihan hauska veto, puhtaassa lagerissa tuoksut erottuvatkin hyvin edukseen. Olut tuoksuu vahvasti havuiseille mutta hennosti greippiselle, sekaan ilmestyy selkeää marjaisuutta joka paljastuu tölkistä karpaloksi, ilmanko tästä tulikin vahvasti lonkerofiilis. Lonkeron henki vie kyllä maltaiden tuoksun mennessään mutta hiukan karamellimaltaan vivahdetta pähkinäisyyden kanssa voi löytää.

Maku:
Suutuntuma on keskipaksua kastia ja hiilihapotus kohtuullisen kepeä. Maussa on karpalo sitten enemmänkin läsnä ja kuivan profiilin ansiosta tästä tulee lähes valkoviinimäistä karpalosta erittyvän happamuuden kanssa. Maltaissa maistuu hiukan leipää, keksiä ja karamellisuutta mikä tuo vähän vastapainoa karpalo tykitykselle. Humalointia on vahvan yrttistä ja pihkainen loppuveto yhdessä raikkaan sitruksen kanssa tukee marjaisuutta hyvin, suomalaisen metsän henki on hyvin läsnä tässä oluessa. Sitruksisuus yhdessä mausteisuuden kanssa alkaa käydä vähän raskaaksi loppua kohden, on vähän turhankin raikas omaan makuun. Pidän kuitenkin siitä että muijat on uskaltaneet lähteä revittelemään lagerin kanssa, ei tämä missään nimessä huonoa ole, se on vain erilaista.

Perus lagerin lipittäjälle tämä tulee olemaan melkoinen shokki mutta kuumana kesäpäivänä varmasti löytää paikkansa lasista. 

Humalat: Azacca, El Dorado, Floral ja Idaho Gem