16. syyskuuta 2017

Oktoberfestbier Hofbräu München ja Löwenbräu

Triviaa: 
Maanantaina lähden itsekin käymään Oktoberfesteillä ja samalla tulee juhlittua 30v syntymäpäivät, ei paskempi tapa juhlistaa pyöreitä.

Munchenissa sijaitseva Oktoberfest Alkoi tänään kello 12! Perinteisesti jo vuodesta 1950 kaupungin pormestari aloittaa oluen anniskelun avaamalla kirveellä ensimmäisen oluttynnyrin ja sanomalla O'zapft is, eli it's tapped eli kansan kielellä, hanat auki). Samalla taustalla ammutaan 12 laukausta ilmaan, tämä toimii merkkinä myös muille olutteltoille anniskelun aloittamiseksi.

Saksassa noudatetaan puhtauslakia, eli aineksina käytetään vain ohraa,,vettä ja humalaa, tässä on vähän joustettu ajansaatossa että saatiin käymistä tehostamaan myös hiiva. Tämä puhtauslaki on ollut jo voimassa 500 vuotta, ei siis turhia kikkailuja mausteiden kanssa erikoisuuden tavoittelussa vaan ihan puhdasta olutta. Olutlain ajoi läpi baijerilainen ylimys ja oli ensimmäisiä kuluttajansuojaasiamiehiä, herttua Wilhelm IV 23. huhtikuuta 1516. Häntä huolestutti, kun keskiajan peruselintarviketta jatkettiin sahanpurulla, karstalla ja jopa myrkyllisillä kasveilla. saksalaiset panimot eivät käytä keinotekoisia makuaineita, entsyymejä tai säilöntäaineita, korostaa maan panimoliiton johtaja Hans-Georg Eils.

Jos innostuu jotain muuta oluen sekaan sotkemaan niin sitä ei saa kutsua olueksi vaan olutjuomasekoitukseksi...Aistinko valviran tässä? Pienpanimoillehan tämä on paska juttu kun haluaisivat yleensä erottua jotenkin isoista panimoista, toisaalta jos ei osaa olutta tehdä ilman kikkailuja niin onkohan valmiutta pitää panimoa ollenkaan.

Hofbräu München Oktoberfestbier 6,3%

Ulkonäkö:
Väriltään kauniin kullankeltainen. Vaahto on runsasta ja täysin valkeaa kuyin pilvi konsanaan, valitettavasti kovin untuvaista on tämä pilvi ja katoaa kokonaan. 

Tuokussa löytyy ihmeteltävää vähäksi aikaa. Sieltä paukkii vastaan puhtaasti mallasta, kukkaisuutta, hunajaa sekä lopuksi vielä kruunuksi vähän yrttisyyttä. Varmaan tästä joku konkari saa irti enemmänkin mutta johan sitä oli jotain tuossakin.

Maku:
Tämä on suorastaan ahistavaa että kauheissa oktoberfest kuumeessa juot olutta niin sitten eka maku mikä tuli vastaan oli metallisuus =(. Eipä siinä mitään, siitä kun päästiin niin mausta alko löytymään vaikka mitä. Oluthan on todella paksua tavaraa ja maku soljuukin kielellä makeana mutta silti niin voimaisena, tähän pitää ehdottamasti parittaa mukaan jokin läskiä tirisevä bratwursti. Hiilihapotettu aika samoin kuin mitä kotosuomessakin mutta se ei
kuitenkaan nyt peitä makuja.

Sanoisin että aika viljaisan maltainen olut mikä kuivuu loppua kohden, aavistus alkoholiakin oli maussa mutta näillä 6,3% ihan ymmärrettävää. Kylläpä tätä juo yhden jos toisenkin, hyvä olut ilman turhia konstailuja.

Arvosana: 8/10




Löwenbräu Oktoberfestbier 6,1%

Ulkönäkö:
Väriltään hailakan keltainen, olkinen jotten sanoisi. Vaahdoltaan niukka ja tuoksultaankin jää vaisummaksi kuin aiempi Oktoberfest olut. Tuoksusta kuitenkin pystyy poimimaan sitä samaa voin aromia sekä maltaita niin kuin asiaan kuuluu.

Maku:
Tässä oluessa taasen voin maku on paljon dominoivampi, sillä katkerot ei pääse niin vahvaan asemaan kuin Hofbräun kanssa. Kevyestä humaloinnista huolimatta ihan kohtalainen olut, yrttisyyttä löytyy mutta valitettavasti etanoli on huonommin naamioitu kuin kilpailijassa.

Helposti juotava olut tämä kyllä on, kevyt mutta silti niin kavala. Makean puolelle karkaa tämäkin olut. Ruoan kanssa varmaan menee mainiosti mutta ei taida juurikaan korostaa mitään juurikin sen helpon juotavuuden takia.

Arvosana: 7/10

14. syyskuuta 2017

Iso-kallan Outmeal Stout 5,4%

Triviaa:
Kaura-stoutteja on alkanut näkyä enemmän ja enemmän, onkohan huomattu että stouttiin saa sellaista pyöreää pehmeyttä jopa samettisuutta kauran avulla. Onko tämä kasvava trendi ja kuuluuko mielestänne kauran lisääminen stouttiin vai onko se verrattavissa ananakset pitsassa vääntöön? Kertokaa mielipiteitänne ihmeessä tästä tyylistä.

Ulkonäkö:
Kiinteä joskin niukka vaahto, vaahto oli kerrankin muun väristä kuin valkeaa eli vaalean ruskeaa. Paksua pitsiä jättää lasiin kuin pilvipeite konsanaan. Hyvin synkeä väritys, musta jopa. Tuoksu on vahvapaahtoinen kahvi jopa, nokea tuoksuu kanssa oikein miellyttävästi.

Maku:
Noki myös maistuu, kaura on kyllä kiva taustalla mutta onko jopa limainen? Karrelle poltettu mallas dominoi maussa, katkeroita hillitysti. Runko on jäänyt hivenen ohueksi ja sellaiseen tasaiseen stoutmaiseen täyteläisyyteen ei vain aivan päästä.

Stoutiksi jää turhan kevyeksi mutta hey, kehitys kehittyy ja ehkäpä reseptiä joskus tuunataan.

Arvosana 7/10

13. syyskuuta 2017

Waahto Brewery IPA 6.0%


Ulkonäkö:
Tiheä ja tiivis yhden sormen vaahto. Kohtalaisen vahvasti sitrushedelmille tuoksuva mutta enemmän kallistuen kuitenkin appelsiinin puolelle kuin sitruunan, tykkään kovasti ja tuoksuhan kielii aina hyvästä oluesta. Väri on punaiseen vivahtava ja oikein kaunis.

Maku:
Todella helposti juotava ja virkistävä olut. Hiilihappoja löytyy mutta ei överisti ja katkeroa on yllättävän maltillisesti IPA:ksi. Mausta alkaa löytymään pihkaa ja havua ja tummaa hedelmäisyyttä. Kovin metsäinen on maku ja viipyilevä, havut löytyy kurkunpäästä vielä pitkän aikaa.

Alkoholiprosentti on naamioitu hyvin ja ei etanoli höngi silmille, todella tasapainoinen tapaus.

Ipaksi ehkä vähän turhan hellällä kädellä humaloitu, Citraa voisi tähän reilumminkin heittää. IPA tyyliin vihkiytymätön ei tätä ehkä IPA:ksi tunnista.

Aloittelevalle helppo ipa, joskaan ei tyylinsä aivan puhdas edustaja.

Arvosana: 8/10

11. syyskuuta 2017

Mallaskuun Ice Pils - Olut vai pontikka?


Triviaa:
Erikoiserä peltopyy oluesta tehtyä tislettä.  Oluen valmistukseen käytetty tekniikka nimeltä jäätislaus mistä oluen nimikin juonnettu. Tässä on nyt pojat kokeilleet yhtä kikkaa =D

Ulkonäkö:
Vaahto oli nopea katoamaan, liekö alkoholiprosentilla osuutta asiaan. Samea oranssinen olut. Kovin mämminen tuoksu mikä on todella omituista näinkin vaaleassa oluessa, yleensä vain tummissa törmännyt tällaiseen tuoksuun.

Maku:
Maussa tympeä etanolin maku rusinoilla ja mämminen jälkimaku. Makea olut jossa ei juurikaan hiilihappoja. Näkisin että oluen ei tarvitsisi maistua viinalta mutta toisaalta jos on viinaan menevä kaveri niin tällä sen saa vieroitettua taas oluen pariin. Humalointia en erota yhtään kun peittyy kaiken muun omituisuuden alle. Hivenen savuisuutta tai palaneen makua.

Oluen omituisuuden takana oleva jäätislaus on selkeästi ollut aivopieru. En henkilökohtaisesti usko että tätä erää nähdään enää ikinä missään. Olut kompastuu omaan erikoisuuteensa menettäen alkuperäisessä oluessa olevan tasapainoisuuden.

Arvosana: 6/10, ei jatkoon.

7. syyskuuta 2017

Keisari Münchener

Triviaa: Oktoberfest lähestyy vääjäämättä niin otetaan maisteluun sinnepäin tähtäävä olut. Münchener on Munichissa kehitetty oluttyyli. Tyypillisesti tumma ja maultaan maltainen lager, siitä käytetään yleensä myös nimitystä Dunkel. Alkoholiprosentit huitelevat jossain viiden paikkeilla eli ihan maitokauppavahvuisenakin tyyli onnistuu.


Ulkonäkö:
Vaahto on kuin limonadissa sekä nopeasti katoilevaa, siemaile siis äkkiväkkiä. Väri on oikein miellyttävä kuparisen vaaleanruskea kuin pannulla paahdettu sokeri. Tuoksussa paahteinen aromikkuus välittyy muncheneille tyypillisen maltaisena. Lisävivahteena on tähän saatu mukaan myös yrttisyyttä sekä hedelmäisyyttä.

Maku:
Maussa maltaat maistuu leipämäiseltä mutta ihan vähän ohueksi jää, taustalta myös kurkkii metallinen maku mikä ei miellytä. Aavistuksen nokinen maku on metsäläisen mieleen, lopussa tupsahtaa myös hivenen yrttejä ja hiivaa. Oma olueni on ehkä aavistuksen lämpöinen joten makua piisaa mutta raikkaus vähän kärsii, katkeruutta ei ole juurikaan vaan tässä on lähinnä lähdetty aromihumaloinnilla. Metsälle viikonloppuna lähtiessä otan tätä mukaan yhden illaksi, nuotiossa valossa fiilistely olueksi.

Olen nyt kaksi Müncheneria juonut joista aiemmin hankittu oli suhteellisen hiilihapoton ja tässä uudemmassa niitä on jopa ylitsepursuavasti. Liekö nyt jotain menossa panimon puolella.

Vaikka tässä oluessa onkin lisäaineita, eli c-vitamiinia hapettumisen estoon on tämä olut kuitenkin kohtalainen. Vaikka ei nyt ihan puhtauslain mukaan menekkään.

Arvosana: 7 1/2

5. syyskuuta 2017

Testissä: Arctic Mate taktinen retkireppu 40L

Yleistä:

Tällä kertaa testiin tupsahti e-ville.com verkkokaupasta ihan perus reppu, pienin taktisin parannuksin. Reppua hankkiessa on syytä pohtia sen käyttötarkoitusta. Tarvitseeko reppua usean yön reissuihin vai päiväretkiin? Millaisessa maastossa aikoo reppua käyttää? Paljonko painoa olet valmis kantamaan? Jopa vuodenajalla on merkitystä, tämän jälkeen voit alkaa valitsemaan reppua.

Tämä kyseinen reppu on tehty päiväretkiä varten, yöpymiseen tarvittavia varusteita tämä reppu ei jaksa vetää. Poislukien tietysti eräjormat jotka tekevät majoitteensa luonnosta löytyvistä tarvikkeista, se on kyllä ekologista jos ei tuhota mitään.

Värimaailmassa on tällä hetkellä vain musta ja beige, camoakin oli joskus saatavilla mutta toimittajalla on ongelmia kyseisen kuosin kanssa. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa saamme camon takaisin. Musta ja beige on kyllä todella päteviä yleisvärejä ja sopivat väreiltään ihan arkielämän käyttöönkin.



Tutkailu:

Tätä reppua on älyttömän vaikea lähteä kuvailemaan mitenkään, joten yritän ymppäillä kuvia juttuun ja instagramin puolelle.

Reppu on ainakin todella jämäkkää kangasta mikä selittää tuon veden hylkivyyden, pikku tihkulla siis uskaltaa ulos lähteä. Kangas on myös siinä mielessä jämäkkää että se kestää myös risukossa rämpimistä, tuosta ei ihan pikku oksat tule läpi menemään.


Taskuja ja kiinnityspisteitä on aivan älyttömästi, osaa sai ihan ihmetellä että miten niitä edes käytetään. Aloitetaan repun sielunelämän avaaminen ihan taskuista. 

Repun ulkopuolelta löytyy 6 vetoketjullista taskua ja taskujen eri kokoja on kiitettävästi, heti selkää vasten tuleva tasku on kaitainen mutta vetää sisäänsä vaikka pienen läppärin. Sitä varten se on tehtykin sillä tilan jakaa vaahtomuovilla pehmustettu väliseinä, joskaan taskun selkäpuolella ei ole erinäistä pehmustetta.

Repun läpässä on ovela alikulkutunneli mihin voi laittaa vaikka pienen juomapullon. Itsellä siihen mahtui 0,5L termospullo, jonka sai kiristettyä vielä sen tunnelin päällä olevalla kiristysnarulla.


Etuosan isompi vetoketjullinen tasku on todella tilava, sisältä löytyy vain pieni lisätasku mikä on tehty ohuesta kankaasta joka tulee repeämään jos liian paljon sinne tavaraa laittaa. Taskun etupuolinen seinämä on päällystetty joustavalla muovilla mikä estää veden pääsyn sisään, mutta vain edestä päin.

Molempia isoja taskuja yhdistää se, että avaamalla repun sivussa olevat pikalukot saadaan repun taskuista todella paljon tilavammat. Samaa tekniikkaa olette varmaan nähneet matkalaukuissa, missä ylimmän vetoketjun aukaisulla saadaan tilaa lisää 25%.

Pienet taskutkin on tilavat ja edessä olevan keskikokoisen taskun sisältä löytyy lisää pieniä taskuja! Ne on myös suojattu vedenpitävällä muovituksella edestäpäin, eli selälleen jätetyn repun sisältö on kohtuullisen hyvässä suojassa sateella.


Reppu on ulkoapäin melkein vuorattu poikittain menevillä tarranauhan suikaleilla, että jos vastakappaletta ostat niin noihin saa vaikka mitä kiinni. Tällaisissa olen nähnyt kiinni esimerkiksi lämpömittaria ja kompassia, ei muuta kuin tarranauhan vastakappale liimattuna haluamasi tavaran selkäpuolelle ja kiinni reppuun. Nämä tarranauhat ja repun sivuilta löytyvät Molle-lenkit on ommeltu niin että noista saa pujotettua läpi karbiinihakoja, naruja tahi modulaarisia taskuja.

Repun selkäpuolelle on tehty verkolla päällystetyt pehmusteet mitkä tulevat miellyttävän tuntuisesti lapojen päälle sekä alaselkää vasten. Verkkopinta jatkuu myös olkahihnoihin joskin ilman pehmustetta. Valitettavasti nämä verkkopintapehmusteet ei ulkonäöstään huolimatta ole kovin ilmavat vaan tuntuvat jonkin ajan käytön jälkeen aika lämpimiltä. Nuo on yleensä tehty hikoilua vastaan mutta kyseinen toteutus taitaa enemmän aiheuttaa sitä, sillä pehmuste on tehty samasta materiaalista kuin lämpöistuimet. Repun selkämys itsessään on vahvistettu, mikä tekee siitä kohtuullisen tukevan.
Selkäpuoli, klikkaamalla isonee.


Säätövaraa on  useimmissa remmeissä ja olkahihnoissa on kiitettävästi. Lantiovyötä ei tästä mallista löydy vaan lisätuki on tehty rintaremmillä, jossa tukevammilla ihmisillä loppuu taatusti kesken tuo säätövara. Rintaremmissä on myös korkeuden säätö eli myös naiset saavat tämän säädettyä ruumiinrakenteellisten erojen vuoksi sopivaan kohtaan.

Painonsa puolesta reppu painii keskiluokassa, ei kevyin mahdollinen mutta ei raskainkaan. Olen kokeillut samanpainoisia reppuja vaikka vetoisuus on ollut vain 25l.

Yhteenvetona voisi sanoa että todella jämäkkä reppu ihmiselle joka pitää tavaroiden organisoinnista. Reppu myös kompastuu omaan nokkeluuteensa sillä liialliset taskut kutistavat mukaan otettavien tavaroiden kokoa.

Saatavuus: e-ville.com verkkokauppa.
Lisää kuvia löytyy eräsmiehen instagram tililtä.

  Tekniset tiedot:

  • Materiaali: 900D vettähylkivä
  • Tilavuus: 40 litraa
  • Hyvät säätömahdollisuudet
  • Pehmeä selkäosa
  • Läppäritasku 15.4" max.
  • 3 Isoa taskua
  • 4 Pientä taskua
  • Mitat tyhjänä: 50x35x16cm
  • Tyhjäpaino: 1.2Kg

31. elokuuta 2017

Tsingtao brewery - Tsingtao 4,7%

Makumatkalle kohti Kiinan panimoita, Kotiin tulla tupsahti Tsingtao olutpullo ja voinpa rohkeasti sanoa sen olevan ensimmäinen juomani olut Kiinasta.

Triviaa:
Qiundaon satamakaupungin mukaan nimetty Tsingtaon panimo on Kiinan suurin oluen tuottaja. Todellista bulkkiolutta siis luvassa ja en uskalla edes kuvitella millaisia määriä olutta tuo paikka puskee. Panimo on perustettu jo vuonna 1903 mutta omistaja on vaihtunut sotien myllerryksessä Saksalaisista Japanilaisiin päätyen lopulta Kiinan omistukseen.

Saksalaisten omistuksessa olutta tehtiin lähinnä Saksan laivaston miehistölle sekä muille tärkeille virkamiehille. Olutta itseasiassa myytiin kaikille muille paitsi Kiinalaisille. Kiinalaiset eivät saa juoda tätä olutta nykyäänkään sillä kaikki menee vientiin. Sucks to be Chinese.

Ulkonäkö:
Ulkonäöllä ei kauheasti juhlita, perin on valjun värinen olut. Kirkas ja hintsusti keltainen. Vaahtosi runsaasti lasissa mutta laskeutui pois kadoten kokonaan varmaan minuutissa.

Tuoksussa oli maltaisuutta ja olin aistivinani metallisia vivahteita mutta lämmetessään sen osasi yhdistää riisiin, mitä oluessa myös käytetty.

Maku:
Maussa mennään aavistuksen Laoshan lähdevetisellä puolella mutta se annettakoon anteeksi sillä Kiinassa kun on lämmin niin on oikeasti lämmin. Maistelessa tätä vastaan paukkii ekana reippaat hiilihapot mutta Kiinalaisessa hengessä sieltä alkaa löytymään yrttisiä aromeja. Hellällä kädellä on käytetty katkerohumalia ja jälkimaku on nopeasti katoavaa sorttia. Kuitenkin kovin pilsmäistä vivahdetta tässä on, mukava yllätys että ei niin laiha olut kuin mitä ulkonäkö antoi ymmärtää.

Kohtuullisen hyvä Pale Lager, kuumana kesäpäivänä janojuoma mutta runsaampiin makuihin tottuneen kannattaa suunnata toisaalle. Mahtava känniolut toisaalta, ei paljoa uskoisi että 4,7%

Arvosana 6,5/10