7. toukokuuta 2021

Roiske - Advanced IPA 5,5%

Hip hei ja hurraa, Itselle vielä tuntemattomalta Panimo Roiskeelta tupsahti maistoon Advanced IPA, kuulostaa edistykselliseltä joten jännityksellä odotamme mitä tuleman pitää.

Odotuksia nostaa myös se että Roiske oli vuonna 2020 Pint Pleasen - Parhaat Suomalaiset Panimot listasijalla 19. Yli sadasta suomalaisesta panimosta se on aika hyvin vedetty.

Roiske ei siis ole mikään läppä, "nimithäin Roiskeläphä!" vaan aito kovanluokan kiertolaispanimo. Maistossa oleva olut on tehty United Gypsies Breweryn tiloissa Lohjalla. 

Panimon sana: 

"Roiskeen taustalla vaikuttaa neljä kaverusta, joita yhdistää yhteisen nuoruuden lisäksi yhä edelleen kasvava intohimo olutta kohtaan. Roiskeen siemen on kylvetty jo nuoruusvuosien aikana, mutta varsinainen idea oluen tekemisestä heräsi vasta muutamia vuosia sitten. Monien kokeilujen, onnistumisten sekä epäonnistumisten kautta on päästy tilanteeseen, jossa voimme ylpeinä todeta että kulutettu aika ei ole mennyt hukkaan. Ensimmäinen tuote, Roiske Advanced IPA, julkaistiin keväällä 2020. Kesällä se sai kaverikseen amerikkalaisen serkkunsa, Reckless APAn."

Ulkonäkö & Tuoksu:

Vaahtoaa ainakin upeasti, nousee korkeaksi torninksi ja ihan törkeän kestäväksi vaahdoksi oluen päälle suojelemaan aromeja. Tämä on tälläistä lusikoitavaa mallia ja berliininpitsiä riittää harrastajien riemuksi.

Olemukseltaan hiukan samea ja värityksena toimii tuttu ja turvallinen kullankeltainen.

Hyvät aromihumaloinnin kerta kaikkiaan, eksoottista hedelmää on maukkaasti mukanaa, kavalkaadista löytyy vaivattomasti ananas, mango, lime ja sitrus. Mysteeri tuoksuna ihan aavistus mansikkaa, first time ever.

Maltaissa tuoksuu ihan kevyesti karamellisuutta ja sokeria, muutoin puhtaan keksinen ja raikas, so far so good.




Maku:

Suutuntuma on hyvä, sanoisin että keskitäyteläistä menoa vaikka hiilihapotusta on reippaasti. Maku on raikkaan sitruksinen ja kovasti greippiin vetävä, viipyilevä jälkimaku kestää aikaa. Mukavasti siellä lopussa on myös muhevaa mallasta joka ottaa kopin. 

Humalointi siis komppaa hyvin maltaita ja molemmat pääsevät esille tasapuolisesti. Humalat on valikoitu hyvin ja antavat rapsakan puraisun katkeroillaan tehden tästä todella virkistävän IPA:n

Katkeruus: IBU 60
Väri: EBC 9

20. huhtikuuta 2021

Eräsmiehen maagisen hyvä panimosima



Hitto vie, vappu lähenee ja mie vasta raapustelen reseptiä julkaisu kuntoon, vituix män. Eipä siinä sima on hyvää myös vapun jälkeen ja te pikku pirpanat googlaitette reseptiä ensikin vuonna.

Seuraavalla ohjeella saa aikaseksi n.5 litraa simaa toki enemmänkin jos käyttää hiivaa mikä muuttuu suorastaan kiveksi käymisastian pohjalle.




RAAKA-AINEET

350g Demerara ruokokidesokeria - Ruokokidesokeri lisää sekä alkoholipitoisuutta että tummentaa siman väriä
450g Hunajaa
200g Panimosokeria lisää hedelmäistä makeutta ja nostaa alkoholipitoisuutta
1-2 sitruunan kuoret, raastamalla saat parhaan tuloksen.
25g jotain sitruunaista humalaa, esim Lemondrop, Citra. (Itse käytin Wakatu humalaa)
Humalat on helpoin käsitellä käpyinä, käytä tuolloin 30g
1 pussi Mead-hiivaa, samppanjahiiva tai oluthiiva (Itse käytin Verdant IPA hiivaa)
6 litraa vettä

VALMISTUSOHJE
Kiehauta sokerit, hunaja sekä sitruunankuoret vedessä muutama minuutti. Sekoittele hyvin.



Lisää kuumaan nesteeseen humalat, voit käyttää siiviläpussia tai teehaudutinta apuna. Kokonaiset humalan kävyt on helpompi hallita ja sima pysyy kirkkaampana.



Lappoa neste käymisastiaan.

Jäähdytä n.20 - 25 asteiseksi, tarkista hiivapussista käymislämpötila niin ei käy hupsis.

Lisää hiiva ja sulje käymisastia vesilukollisella kannella tai korkilla.

Sima käy 1 - 2 viikkoa, tsekkaa vaikka ominaispainolla käymisaste. Kun käyminen on loppunut, voit pullottaa siman ja lisätä samalla 5 grammaa per litra jälkikäymissokeria tai yhden hiilihapotuspalan per pullo, hunajaakin voi käyttää mutta sitä on hankalampi mitata. Odota vielä viikko että hiilihapot muodostuu.

Alkoholia muodostuu n. 5%, 

HYVÄÄ VAPPUA KAIKILLE!

16. huhtikuuta 2021

Nokian Panimo - Keisari Sauvin Sour 5%

Jokin aika sitten sai eräsmies postista mysteerisen korruptiopaketin joka sisälsi Nokian Panimon Sauvin sourin, hapanoluet on nyt selkeästi nosteessa vähän kaikkialla joten ei ihme että nokialla on tähän tartuttu. 

Saatekirjeessä sanottiin että kyseessä olisi aloittelijoiden hapanolut, helppoa juotavaa siis, let's see.

Ulkonäkö ja tuoksu:
Vaahto kohosi aika railakkaasti, tiivistä settiä ja kestää myös melkoisesti aikaa, souriksi kyllä yllätti. Väriltään hiukan oranssiin taittava kulta, aavistuksen samea on meininki mutta samaa olen havainnut myös lagereissa, joiden ei pitäisi sitä olla.

Tuoksuu eksoottisille hedelmille, ei sellainen perus sourimainen pelkän happaman tuoksu. Happamuuttakin toki on mutta meinaa jopa hävitä maltaiden karamellisen tuoksun alle.

Maku:
Maku on sitruksinen, lähes pesuaineen makuinen. Sitruunainen kirpeys toki on raikas ja jotenkin kesäinen sitruunavesi kyllä tulee vahvasti mieleen. Happoisuus on suorastaan ujo mutta aloittelijan souriksi tätä kaupiteltiinkin.  Maltaisuus on sellainen keksinen, ei kovin kaksinen. Katkeruutta ei juurikaan, jälkimaku jatkaa sitruunaisella menolla, vähän valju olut.

Maltaat: Ohramallas.
Humalat: Nelson Sauvin.
IBU 10
EBC 16

14. huhtikuuta 2021

Maku brewing - Barley Wine 9%

Uuh edellisestä postauksesta kohta kuukausi, alkaa olla näitä työ ja perhekuvioita sen verran tiukasti ettei meinaa aikaa löytää harrastuksille. Eikä meno ainakaan tule hiljenemään, tulette kohta kuulemaan jännittäviä uutisia blogistin uusista tuulista mutta ei spoilata vielä, oluen parissa kuitenkin edelleen liikutaan.

Ulkonäkö & tuoksu:
Vaahto muodostui hyvin, vaahto myös laskeutui nopeasti vaan jää lasiin sentin paksuiseksi kerrokseksi. Kahvia ja paahdettua mallasta piisaa ihan miellyttävästi. Maltaisuutta vahvistaa runsas hedelmäisyys, rusinaa piisaa ihan useammallekin pullalle. Tämä oli siis tuoksuteltuna hiukan liian kylmänä, odottelun jälkeen tuli muhkeampaakin menoa mutta joka omalta osaltaan jopa lätisti meininkiä.

Maku:
Suutuntuma on lähes paksun oloista mutta railakka hiilihapotus ohentaa alkua ikävästi. Makean profiilin omaava olut mutta ei ällöttävän imelä, tämä on hyvää shittiä. Rukiinen mämmisyys ottaa heti kopin makumaailmasta, maltaissa ei ole säästelty.

Humalointi on hiukan sitruksista, ei pääse rönsyilemään vaan jää mallasvyörytyksen alle. Humaloinnissa on myös yrttisiä elementtejä jotka valtaavat enemmän alaa loppua kohden, tuo hiukan sellaista salmiakkia erikoismaltaiden yhteistyössä.

Hiilihapotus on hiukan liian kova tälläiselle vahvalle mallasliemelle.

Viinaksisuus on esillä omana selkeänä elementtinä. Kova homma saada runko niin balanssiin että viina ei maistuisi mutta on se mahdollista, tämän on trappist oluet todistaneet monesti.

MUTTA! tämä arvio tuli kun olut oli viileää. Lämmetessään pahimmat terävyydet hioutuvat pois ja olut ei enää onnahtele niin pahasti, pieni väljähtyminen on vain hyvästä. 

Tässä haluan teroittaa oikeaa oluen nauttimislämpötilaa, valitettavasti monet oluet torpataan huonona väärän lämpötilan takia, tämä pääsi lähelle trappistoluiden taidokasta työtä lämmetessään 👌

17. maaliskuuta 2021

Juhlallista meininkiä, maistelussa 100v panimon juhlaoluet Perinteinen Lager 5% sekä Tiltu Oatmeal Stout 8%

Mallaskosken panimo täyttää tupsahti 100v, varsin kunnioitettava ikä suomalaisessa panimoskenessä. Sain kutsun julkistustilaisuuteen joka järjestettiin interwebsissä mutta valitettavasti olin juuri tuolloin tienaamassa leipää pesueelle.

Maistoon tupsahti parikin olutta! Mallaskoski 100 Perinteinen Lager Juhlaolut, 5,0 %, on suunniteltu yhteistyössä Seinäjoelle panimon 1921 perustaneen Johan Walleniuksen pojanpojan Juhani Walleniuksen kanssa. Hienoa että saadaan historiaa näin läheisesti mukaan ja ympyrä sulkeutuu.

Oluen resepti pohjautuu 1950-luvun oluenvalmistukseen. Humalalajikkeet on valittu tuon ajan valmistustapaa noudattaen, mennään siis jalohumalien Magnumin ja Saazin avulla. Mallaspohjassa on käytetty pohjanmaalaista Pehkolan artesaanimallasta. 

Juhani Wallenius on myös toiminut vuosien varrella nykyisen panimomestarin Jyri Ojaluoman mentorina.

Toinen näyte oli Tiltu Oatmeal Stout, tästä en ole kuullut mitään juhlallisia julistuksia mutta varmasti ihan yhtä tiukalla ammattitaidolla tehty olut.

Nimensä olut on saanut seinäjokelaispanimolla alkuvuosina töitä tehneeltä Tiltu-hevoselta, jonka panimo sai sotasaaliiksi. Hevoset olivatkin ensimmäisinä vuosikymmeninä tärkeässä roolissa, kun oluita kuljetettiin pitkin pitäjää asiakkaille – talvella reen ja kesällä hevoskärryjen kyydissä.
 

Mallaskoski 100 Perinteinen Lager Juhlaolut, 5,0 %

Ulkonäkö & Tuoksu:

Olut on ulkonäöltään kirkas ja komean kupliva, värityksellä mennään classiseen kullankeltaiseen. Vaahtoa muodostui niukalti, eikä se oikein halunnut lasiin jäädä vaan eipä tuo haittaa. 

Tuoksuupas maltaiselle, hiukan makean hunajaisellekin. Vienna-maltaat on selkeästi omana persoonanaan taustalla ja humalien tuoksu on taustalla herkästi, suorastaan heikosti. Kuitenkin sellaista kukkaista ja aavistuksen tummien hedelmien, niin kuin rusinoiden tahi taatelin menoa on havaittavissa. Maltaalle on annettu runsaasti tilaa ja se on hienoa.


Maku:

Maku onkin sitten todella maltainen, Viennasta tuleva maltaiden hyökkäys meinaa vetää paahteisuudessaan jopa mämmisyyden puolelle. Yllättävänkin viskoottisen suutuntuman mukana tulee tummaa leivänkuorta ja rusinaa, varsin runsaasti myös. Tässä on sellaista tuhdimman oluen tuntua, se joka väittää lagereita tylsäksi sietäisi saada selkäänsä.

humaloinnissa on lähdetty yrttisen katkeralle linjalle, jälkimaku on pihkaisena todella maukas ja pitkäkestoinen. Humalointi on kyllä ihan törkeän kova suoritus, pärjää maltaiden hiukan makealle profiilille todella mainiosti. Yhdessä raikkaan hiilihappotason kanssa tämä on tasapainoinen ja erittäin hyvällä juotavuudella varustettu lager.

Sanoisin että markettien paras lager tällä hetkellä. Ei uskoisi että resepti perustuu 1950 luvun Lager valmistukseen, jos tälläistä olutta tehtiin edes suunnilleen samaan suuntaan tuolloin niin mitä helvettiä tapahtui että nykyisin meillä on tarjolla pahvinmakuista vesipaskaa.


Oluttyyli: Vaalea lager
Maltaat: Pils, Pehkolan Vienna
Humalat: Saaz ja Magnum
EBU: 24
Alkoholiprosentti: 5,0 %


Mallaskoski 100 Tiltu Oatmeal Stout 8%

Ulkonäkö ja tuoksu: 

Vaahto on uhlea ja napakka, kermainenkin jopa. Väriltään varsin mörk. Tuoksuu tummille hedelmille, rukiille ja saaristolaisleivälle. Kaurapuuron menoakin on mukana ihan kivasti. Tynnyrimäinen tammituoksu löytyy ja hiukan sellaista sherrymäisyyttä vaikka tynnyrikypsytystä ei ole edes mainittu.


Maku:

Suutuntuma on samettisen pehmeä. Kaura ja vehnä pehmentää menoa oikein mukavasti. Vahvuudesta huolimatta ei tunnu yhtään terävältä. Hiukan alkohoimaisuutta meinaa ilmetä mutta humaloinnin sitruksisuus naamioi sen välittömästi.  Maltaita on mukana runsaasti ja sen kyllä huomaa. Hiukan kuin pimeyden morsian.



Humalointi on raikkaan sitruksista ja havuista, ei varsinaisesti pitkäkestoinen mutta jättää viipyilevän kerroksen limapinnoille.

Vahvan lämmittävä stoutti viileisiin iltoihin.

Oluttyyli: Oatmeal stout
Humalat: Sultana.
Maltaat: Pale Ale, Oat, Crystal, Wheat, Chocolate Malt.
Alkoholia: 8,0%
EBU: 25





2. maaliskuuta 2021

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas - Metsästäjä 100-vuotisjuhlaolut 4,7%




No nyt sattui kaupassa vastaan tuote mitä ei pystynyt ohittamaan, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan linkoama, metsästäjäliiton 100v syntymäpäiviä juhlistamaan tehty olut.

Metsästys on itselle lähellä sydäntä ja toivoisin että olisi monelle muullekin, erästelyssä sielu lepää ja oppii arvostamaan riistaa aivan eri tavalla. Vastuullisesti metsästetty riista on myös eettisempää ja taatusti luomumpaa ruokaa kuin marketista löytyvä sika-nauta.

Hienoa että metsästäjäliittoakin muistetaan, ovat tehneet kovaa duunia jo sata vuotta. Metsästäjäliitto on vaikuttanut muun muassa metsästysturvallisuuden parantamiseen, taantuvien vesilintukantojen suojeluun sekä riistanhoidon kehittämiseen kaiken muun oheistoiminnan lisäksi.


"Sata vuotta sitten, 24.4.1921 perustettiin Suomen Metsästäjäliitto. Metsästäjillä on alusta lähtien ollut yhteinen intohimo: suomalaisen metsästyskulttuurin edistäminen ja eränkäynnin perinteiden vaaliminen.

Perustamisesta lähtien olemme kulkeneet yhteisellä eräpolulla. Sen varrella on tapahtunut paljon ja sen kulkijoilla on kerrottavanaan monia hienoja tarinoita. Tätä yhteistä eräpolkua juhlistamaan olemme kehittäneet juhlavuodeksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa ihan oman oluen.

Juhlaolut on kevyesti, mutta peruslagereita vahvemmin humaloitu vaalea täysmallasolut, joka sopii moneen makuun. Se on valmistettu Suomessa suomalaisesta ohrasta ja tuotettu ympäristöystävällisesti tuulen ja auringon voimalla."

Ulkonäkö & Tuoksu:

Hyvin kohoava vaahto tupsahtaa oluen kaatuessa kirkkaana Spiegelau olutlasiin. Väritykseltään olkisen ja kullankeltaisen mainio liitto. Tuoksu on maltainen, leipäiset ja keksiset aromit ovat hyvin esillä, hentoista hunajaisuutta on lopussa vielä luvassa humalien tuoman yrttisyyden kera. 



Maku:

Hiilihapotus on hyvin onnistunut, raikas mutta ei ylitse pursuava. Maltaisuus on todella vahvasti esillä, hiukan se livahtaa tuonne makean puolelle mutta ei häiritsevästi.

Humalointi on yrttistä kera sitruksisuuden ja katkerointi ryhdikästä, muodostaa todella hyvän vastaparin hiukan makealla mallaspohjalla. Suutuntuma on hiukan rasvaista joka tuo vahvasti mieleen saksalaiset oktoberfest oluet.

Jälkimaku on aika pitkäkestoinen, miellyttäväkin. Hiiva on puhdistanut jälkensä tehokkaasti ja vain kliinisen puhdas lager on jäljellä.

Sanoisin että ryhdikäs jahtiolut iltanuotiolle ja peijaisiin. Ruokien puolesta sopii monelle riistallekin ryhdikkään humaloinnin takia.

10. helmikuuta 2021

Tornion Panimo X Maistila - Routa Imperial Stout 9,5%

Nyt kiinnostaa ihan kympillä, olut on kahden kovan luokan suorittajan, Maistilan sekä Tornion Panimon kollabo. Tämä ei voi kuin onnistua ja tyylinä vieläpä Imperial Stout ja tiukoista juomista lempparini rommin kanssa kypsytelty, nyt on tähdet kohdallaan.

Eikun heikun kimppuun!

Ulkonäkö & tuoksu:
Ka tummahan se on, sole mikhään. Vaahto tunnetusti on niukka impeissä, niin myös tässä. Oi miten hyvät paahdot, niin tummaa, niin tummaa ja hyvä niin. Ei tuoksu kuitenkaan ns.mustalta eli paahtoaste on osunut nappiin. Hiukan tummaa hedelmäisyyttä, aavistus kukkaista humalaa. Pähkinääkin löytyy loppumaussa nahkan kera ja mukaan tupsahtaa hiukan lakritsia. Tuoksu on kyllä 5/5.
Maku:
Täytyy sanoa että tämä tammen maku on kyllä todella kiva löytää näin selkeänä vahvasta mallaspohjasta huolimatta. Hauska että pääsee näin hyvin esille, todella hyvin onnistunut.

Maltaat ovat todella vahvasti läsnä, paahteisuus käy hyvin tammen kanssa yksiin ja juotavuus pysyy hyvänä.

Suuntuntuma on pehmeä, siitä pitää antaa erikoispisteet. Tämä on kuin samettia, varmasti kovin suorittaja niistä impeistä mitä olen muutaman vuoden sisään maistellut.

Humalia löytyy, hiukan yrttiä ja mausteita kera pippurisuuden, ne riittää kantamaan pitkälle jälkimakuun jossa havuisuus ottaa vallan kera hiukan lääkemäisen lakritsin.

Perhanan kova, iso suositus.