21. toukokuuta 2020

Tornion Panimo - Nakku pink lager 4,5%

Nakku, mikä ihmeen nakku? Nakku tarkoittaa meänkielellä eli tornionlaaksonsuomella naista, tyttöä tai vähemmän mairittelevasti narttua. Pink Boots Collaboration Brew Day -yhteistyöoluen henkeen kuuluu että panimomaailman naispuoleiset työntekijät saattavat oluen maailmaan. Olut on pantu Naistenpäivänä ja tarkoituksena on nostattaa naisten asemaa varsin miesvaltaisella panimoalalla. Pink Boots Society päättää olueen käytetyt humalat ja määrää tuottajan jolta nämä ostetaan, osa tuloista jyvitetään järjestölle. Suomen Pink Boots Collaboration Brew Dayn pääpanijana toimii Tornion Panimon Elisa Koivusipilä, samalta panimolta on mukana myös Anu Salonen, Heli Meriläinen ja Oona Koivumaa. Muita mukana oleita oli Anna-Kaisa Vehviläinen, Marjokaisa Piironen, Greta Mäkinen ja Maria Markus.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto kohosi Spiegelau lasiin loistavasti laiskallakin kaadolla, vaahto jäi tanhuamaan oluen päälle hetkiseksi vaaleana huttuna. Värimaailma kapsahtaa aina yhtä kauniin kullankeltaisen puolelle menemättä kuitenkaan kuparin suuntaan. Tuoksu paljastaa jo etäältä että selkeästi on lähdetty aromimaailma edellä tähän lageriin mikä on ihan hauska veto, puhtaassa lagerissa tuoksut erottuvatkin hyvin edukseen. Olut tuoksuu vahvasti havuiseille mutta hennosti greippiselle, sekaan ilmestyy selkeää marjaisuutta joka paljastuu tölkistä karpaloksi, ilmanko tästä tulikin vahvasti lonkerofiilis. Lonkeron henki vie kyllä maltaiden tuoksun mennessään mutta hiukan karamellimaltaan vivahdetta pähkinäisyyden kanssa voi löytää.

Maku:
Suutuntuma on keskipaksua kastia ja hiilihapotus kohtuullisen kepeä. Maussa on karpalo sitten enemmänkin läsnä ja kuivan profiilin ansiosta tästä tulee lähes valkoviinimäistä karpalosta erittyvän happamuuden kanssa. Maltaissa maistuu hiukan leipää, keksiä ja karamellisuutta mikä tuo vähän vastapainoa karpalo tykitykselle. Humalointia on vahvan yrttistä ja pihkainen loppuveto yhdessä raikkaan sitruksen kanssa tukee marjaisuutta hyvin, suomalaisen metsän henki on hyvin läsnä tässä oluessa. Sitruksisuus yhdessä mausteisuuden kanssa alkaa käydä vähän raskaaksi loppua kohden, on vähän turhankin raikas omaan makuun. Pidän kuitenkin siitä että muijat on uskaltaneet lähteä revittelemään lagerin kanssa, ei tämä missään nimessä huonoa ole, se on vain erilaista.

Perus lagerin lipittäjälle tämä tulee olemaan melkoinen shokki mutta kuumana kesäpäivänä varmasti löytää paikkansa lasista. 

Humalat: Azacca, El Dorado, Floral ja Idaho Gem

14. toukokuuta 2020

Maku Brewing - Amorphis Legacy of 1000 lakes 5%

Päheen simppelin näköinen oluttölkki paljastuu Maku brewingin lähettämästä yllätyslaatikosta, sisältä löytyy Amorphis yhtyeelle tehty gluteeniton olut. Amorphis on itselle jäänyt aika vähälle kuuntelulle monen muunkin yhtyeen ohella mutta pitää ottaa arvion taustalle fiilistelyihin soimaan kipale niin päästään asian ytimeen. Yhtye muuten täyttää tänä vuonna 30v, melkein vanhempi kuin meikä! 1000 lakes on suomalaiseen tapaan vähättelyä, suomesta löytyy 187,888 järveä, melkoisesti vettä mistä panna olutta. Nyt loppuu se jaarittelu ja maistellaan olutta.

Ulkonäkö & tuoksu:

Hiukan samea, kullankeltainen olut solahtaa lasiin liukkaasti ja aloittaa vaahdon tanssin. Vaahto muodostui todella hyvin ja jäi kellumaan oluen päälle todella tiiviinä massana, ei häpeä yhtään vehnäoluiden tuuheille vaahtokukille. Jättää muuten huvetessaan todella mahtavasti brysselin pitsiä, muistakaa vain pestä lasinne hyvin. Tuoksussa ilmenee mallaspohja todella hyvin, ohra tuoksuu todella vahvasti ja maltaista saadaan irti hunajaisen makeita tuoksuja. Humalointi tukee todella hyvin mallaspohjaa, se ei dominoi yhtään vaan rustiikkisella yrttisyydellään se vain viuhahtelee yhdessä hentoisen hedelmäisyyden kanssa taustajoukoissa.
Taustalla näkyy Pielisjoki

Maku:

Maku brewing on aina kulkenut maku edellä ja niin tehdään nytkin. Vaikka mallasmaailmasta voisi äkkiseltään sanoa että siinä on jopa lagermaisia elementtejä ja viljaisuus on todella voimakasta, niin siitä huolimatta humalointi ei jää yhtään pekkaa pahemmaksi. Humalointi on maltillista mutta silti erottuvaa, sitrus ja yrttisyys ovat hyvin varteenotettavia vastuksia viljaiselle rungolle eikä kumpikaan pääse niskanpäälle. Katkerointi on kevyttä mutta yllättävän pitkäkestoista, hiukan pihkaa ja sitrusta jää jatkamaan meininkiä suhteellisen pitkäksi aikaa. Ale hiiva tuo oman hedelmäisen lisänsä makupalettiin mutta se on paljon hillitympi kuin mitä esimerkiksi humaloinnin tuottama hedelmäisyys olisi.

Kuivakka ja tarpeeksi rapsakka humalointi tekevät tästä todella maukkaan festarioluen, kun nyt vielä saataisiin niitä festareita.

Mistä: Saatu Maku Brewing
Muuta: Gluteeniton, Vegaaninen
EBC: 12
EBU: 25
Maltaat: Ale mallas ja Cara pale ale
Humalat: Willamette, Chinook, Centennial, Katkerot tulee Magnumista.

7. toukokuuta 2020

Kaari Lighters - Loimu X2 Camo

Kaari Lighters

Tällä kertaa eräsmiehen testipenkkiin joutuu Action Group Finland OY:n valmistama Kaari Loimu X2 Camo plasmasytytin.

Kaari lighters valmistaa siis plasmasytyttimiä, ajatus yritykseen lähti kahden kaveruksen pääkopasta heidän huomattuaan että silloiset sytyttimet laahasivat vielä alkutekijöissään ja kaipaisivat kehittämistä parempaan suuntaan.

ystävykset lähti tutkimaan vaihtoehtoisia sytyttimiä ja päätyivät lopuksi patentoituun 1100 -asteiseen plasmakaareen joka muodostuu sytyttimen napojen väliin. Liekittömyyden ansiosta sytytintä pystyy käyttämään asennossa kuin asennossa eikä sitä häiritse tuuli tahi sade.

Tuotteiden ekologisuus on kyllä plussaa, perinteisiä sytyttimiä ei voi oikein kierrättääkkään. Tässä voi vielä itse vaikuttaa lisää jos lataa sytyttimen esimerkiksi aurinkopaneelilla.

Kaari Loimu X2 Camo

Tuote saapui varsin jämäkässä ja ulkoasultaan hienossa laatikossa josta ilmenee oleelliset tiedot sytyttimen kannalta. Tuote ei sammu tuulessa, ei käytä kaasua, on IPX7 suojattu eli veden ja pölyn kestävä ja se on USB ladattava (Mikro-USB).

Paketin sisältä paljastuu pienen taskulampun kokoinen plasmasytytin, Mikro-USB latausjohto, karbiinihaka, vyökotelo ja joustava kaulanauha. Varusteita siis löytyy enemmän kuin mitä ajattelinkaan.

Loimu istuu käteen hyvin ja rouhean kumimaisen pintansa takia se kestää iskuja, ei lipsu ja se pysyy näpeissä myös sateella. Tuotteen ollessa kädessä sytyttimen napit asettuvat sopivalle korkeudelle. Plasmasytytin on lukittu pienellä hakasella joka pitää siirtää ennen käyttöä, sen jälkeen pitää painaa erillisestä napista joka vapauttaa kansiluukun ja sytytin pääsee aukeamaan. Valitettavasti napista painamalla ei kansi ponnahda auki vaikka jousitettu onkin vaan joudut turvautumaan toiseenkin käteen että sytyttimen saa toiminta valmiuteen, ei ole siis yhdellä kädellä käytettävä. Sain tähän kuitenkin hyvän vastauksen kaarelta, kansi ei ponnahda auki sen takia että siihen on laitettu paksumpi o-rengas paremman vesitiiviyden saamiseksi.

Plasmasytyttimestä löytyy myös 100 lumenin led-taskulamppu mikä selittääkin tuotteen koon, se on kyllä varsin hyödyllinen lisä erästelijälle. Taskulamppu syttyy toisesta sytytimessä sijaitsevasta napista ja valo onkin vallan kirkas. Valossa on kaksi vahvuus astetta kirkkaampi ja himmeämpi, himmeälläkin asetuksella on valoa riittävästi hämärähommiin eikä se rasita niin paljon silmiä. Sytyttimessä on turvamekanimi jonka takia taskulamppua ei voi käyttää sytytinpuolen ollessa auki.


Sytyttimessä on muitakin turvamekanismeja, muun muassa se että plasmakaarta ei voi pitää päällä 7 sekunttia kauempaa. Kosteita puita sytyttäessä voi hiukan käydä ärsyttämään mutta ei kyllä maata kaatava asia ole. Verrattuna esimerkiksi retkisytyttimiin jotka toimivat sinisellä liekillä tämä ominaisuus on mainio, niissä ei monestikaan ole mitään turvasetusta ja voitkin sulattaa oman sytyttimen liialla käytöllä.


Plasmakaari itsessään on aika pieni, n. 0,5cm iso alue. Tämä vaatii sen että sytykkeet on tarpeeksi pientä silppua että tuli tarttuu helposti. Plasmakaari on kyllä todella päheen näköinen käytössä, pimeässä purppuran värinen kaari on todella hieno.

Lisävarusteet

Mukana tullut kotelo on hyvin perinteinen vahvasta kankaasta tehty pussukka jossa on tarranauha läppä. Henkilökohtaisesti arvostaisin enemmän nappi ratkaisua sillä tarranauha yleensä kuluu melkoisesti käytössä ja nukan kuluessa pois se ei enää pysy kiinni, nämä ovat kyllä pitkän aikavälin murheita. Kotelon takana on sitten taaskin innovaatio missä käytetään molempia, eli nappi jonka ympärillä on vielä tarranauha paremman pysyvyyden saamiseksi joilloin tuote ei vahingossa tipahda esimerkiksi vyöhön kiinnitettynä.

Paketista löytynyt karbiinihaka taasen ei herätä juurikaan luottamusta, toisella puolen oleva hakanen ei nimittäin asetu kunnolla omaan hahloonsa joillin riskinä on tuotteen tippuminen maastoon. Tämä on siis kirjaimellisesti tuotteen heikoin lenkki, onneksi se ei ole millään tapaa välttämätön.

Mukana tuleva kaulanauha on jämäkkään ja joustavaa punosta joka ei hierrä niskassa. Siitä löytyy myös muovinen kiristin joka juoksee hyvin narussa joskin siitä kuuluu hiukan ääntä että se varmaan pitkässä ajassa hiertää narua rikki, tämä kuitenkin vaatisi ihan älyttömän määrän edestakaisin hankaamista. Tärkein ominaisuus on punoksessa oleva heijastinlanka, heijastimia ei pimeässä suomessa ole koskaan liikaa.

Käytännön testaus

No niin ulkoiset seikat on tutkittu ja nyt isketään tärkeimpään seikkaan, eli toimiiko tuote käytännössä.


Sytyttimessä on 300 mAh sisäinen akku ja yhdellä latauksella saa tehtyä n. 80 plasmapurkausta riippuen siitä onko tarvetta tohottaa kerralla se 7 sekunttia ennen turvakatkaisua.

Iskunkestävyys on hyvällä tasolla, kävelin pitkin maita ja mantuja siinä samalla nakellen sytytintä pitkin asfaltteja ja kivikkoja. Tälläistä rääkkiä ei tietenkään normioloissa tapahdu eikä suositella tehtäväksi mutta teen mielelläni testit kovemman kautta.

Vedenkesto on IPX7 luokkaa eli kestää satunnaisen upottamisen enintään 1 metrin syvyiseen veteen enintään 30 minuutiksi. Upotin sytyttimen kymmeneksi minuutiksi vesilasiin, tämä vastaa suunnilleen sitä aikaa jos tiputat veneestä sytkärin ja joudut sitä onkimaan takaisin. Tässä ajassa sisälle oli tihkunut jokunen vesitippa mutta tuote kuitenkin toimi, huolta herätti avonainen usb aukko josta vesi pääsisi helposti sisään, tuohonkin olisi helposti voinut valmistaa kumitulpan.


(Eräsmiehen kehitysehdotus on huomioitu ja seuraavissa erissä kumitulppa on mukana, särmää toimintaa!)

Huomioitavaa on että tuote kelluu, tätä uskaltaa siis veneillessäkin käyttää huoletta.

(HUOM! TÄMÄ TESTI EI VASTAA NORMAALIA KÄYTTÖÄ EIKÄ TUOTETTA TULE ALTISTAA TÄLLÄISELLE RÄÄKILLE!) Testasin vielä hardcore meiningillä tämän vedenkeston ja annoin tuotteen olla vedessä yön yli, vettä ei edelleenkään näkynyt kauheasti sisäpuolella, sen verran kuitenkin että oikosulku aiheutti tuotteen käynnistymisen itsestään. Tuotteen sai kuitenkin helposti avattua ja kuivattua, homma toimi jälleen muutaman tunnin kuluttua.


Ensimmäinen seikka joka tulee huomioida tulien sytyttämisessä on se että teleskooppi pitää aina vetää ulos. Tulia voi toki sytyttää vetämättä teleskooppia ulos mutta riskinä on että samalla sulattaa pienen turvanapin sytyttimen päältä mikä kontroilloi sitä palaako taskulampun valo kun kansi on kiinni, jos tuon rikkoo niin taskulamppuakaan ei voi enää käyttää. Riskinä on myös se että vahingoittaa usb-latausaukkoa joka on heti sytyttimen napojen vieressä.

Teleskoopissa on etuja varsinkin jos pitää sytyttää vaikeita kohteita, esimerkiksi lyhdyt, ahtaat tulisijat tai hyvin suojatut kynttilät. Plasmakaaren etuna sytytyksessä että sitä voi käyttää missä asennossa tahansa. Koti käytössä esimerkiksi hautakynttilän uudelleen sytytys on tällä näppärää.


Tulia sytytellessä heräsi hiukan huoli että sulaako nuo kärjessä olevat navat joiden väliin sähkökaari muodostuu jos niitä pitää liian kauan lähellä tulta, ainakin värin otti pinta nopeasti. Huoli paljastui turhaksi, navat ovat keramiikkaa ja kestävät kovankin kuumuuden. Pinta saattaa korkeintaan nokeentua.

Testasin tulien sytyttämistä aluksi kuivilla lehdillä. Tulia oli todella vaikea saada syttymään sillä palotuote oli ohkaista ja sähkökaari poltti vain tiensä läpi lehdestä tartuttamatta tulta ympärilleen, normaalin sytyttimen kanssa oltaisiin saatu katettua isompi pinta-ala tulen tarttumiselle.

Seuraavaksi tehtiin koivusta kiehisiä ja pientä puusilppua. Sytyttäminen oli taas pienen sytytyspinta-alan takia heikkoa ja sain puun lähinnä tummumaan, lastu on saatava tarkasti plasmakaarien väliin että tuli tarttuu. Muutaman tohotus kerran jälkeen sain tulen syttymään mutta vaatii paljon tarkkaa taktista asettelua että tuli lähtee etenemään, sohlaaminen useiden sytytyksien kanssa syö myös akkua.

Harjoittelu on valttia tässäkin asiassa että sytyttimen kanssa tulee sinuiksi, kosteiden puiden kanssa vaatii myös hiukan kärsivällisyyttä.


Viimeiseksi kokeilin koivun tuohta, se onneksi syttyi helposti ja nuotion sytyttäminen oli helppoa. Tuohelle jos ei tulia saa aikaiseksi niin sitten on vika jo sytyttäjässä.

Huomasin että kevät myräkän tuulissa plasmakaari taipuu ja rätisee hiukan mutta ei kuitenkaan sammu, tuulenkestävyys tuli siis testattua ihan vahingossa. Tämä on ehkäpä plasmasytyttimen paras ominaisuus USB ladattavuuden kanssa. Varsinkin talvipakkasella esim. hautakynttilöitä sytyttäessä ei tarvitse murehtia kaasusytyttimien heikkoa "pakkasliekkiä" joka sammuu pienempäänkin tuulen henkäykseen. Talvella tosin kannattaa pitää huoli, että akku on täyteen ladattu.

Loppujen lopuksi tuote osoittautuu laadukkaaksi, joskin kovin hinnakkaaksi siihen nähden että ensisijainen tarkoitus on saada aikaseksi tuli. Jos retkeillessä tätä kuljettaa mukanaan tulien tekeminen mielessä, pitää olla varma että mukana on joko sytytyspaloja, magnesiumhippuja tai todella hienoa puusilppua tahi tuohta. Metsässä pitää toisinaan selviytyä kosteillakin puilla niin heikoilla kantimilla ollaan, 1100 astetta on todella kuuma, parempi kuin perinteisellä liekillä, se vaan keskittyy aika pienelle alueelle. Muuten kyllä pitää antaa plussaa kestävyydestä ja vedenkestosta, myöskään pakkasella ei ole pelkoa että sytytysnesteet jäätyisi, akkukesto luonnollisesti voi heikentyä.


Plussaa tietysti on myös se että tuote toimii myös tuulessa, eriasia on että toimiiko se sytytettävä artikkeli kovassa tuulessa. Tuuli ruokkii tulta mutta sytytysvaiheessa voi homma loppua heti alkuunsa, harjoittele tulien sytyttämistä tuulien riepotuksessa, suojaa kohdetta esim kädellä.

Tulien sytyttelyä vaihtoehtoisesti voit opetella eräsmiehen pyromaani oppaasta, tästä!

SPEKSIT:
Mitat: 139,25 x 28,5 mm
Akku: Sisäinen litiumpolymeeriakku 300 mAh
Valoteho: 100 Lumen
Lisätarvikkeet: Mikro-USB-kaapeli, karbiinihaka, heijastava kaulanauha,
vyökotelo, käyttöohje (suomi ja englanti)
Takuu:12 kuukauden tuotetakuu
Muuta: Tuote saatu testiin Action Group Finland OY: Kaari lighters

4. toukokuuta 2020

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas - Missisippi Steam IPA 5%

Luulin että olin tämänkin tänne jo kirjaillut vaan toisin olikin käynyt, nykyisin tahtoo olla vaikka minkälaista projektia työn alla niin ei kestä enää perässä. Anyway Laitilan wirvoitusjuomatehdas saa uutta vahvistusta mississippi olutsarjaan steam IPA:n muodossa. Edellinen mississippi oli suomen paras olut 2014, olisko tässä uusi mantellin perijä.

"Laitilan Mississippi Steam IPA 5,0 % on amerikkalaistyyppinen, voimakkaasti humaloitu sekä sitruksisen raikas ja täyteläinen pintahiivaolut. Mississippi Steam IPA on käytetty oluttyypille ominaisesti pintahiivalla, mutta poikkeuksellisen matalassa lämpötilassa. Tällöin olueen muodostuu vähemmän hiivasta johtuvia hedelmäisiä estereitä, jolloin maltaiden sekä humalien maut ja aromit korostuvat.

Oluen valmistuksessa on käytetty karamellisoituja maltaita antamaan runkoa ja täyteläisyyttä sekä amerikkalaisia ja australialaisia humalalajikkeita, jotka takaavat oluen nauttijalle voimakkaan, raikkaan ja viipyilevän makunautinnon."

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto nousi hyvin, isokuplaisena ja päältä se muodostui tiiviin kermaisena. Hiukan samea oranssiin vivahtava väritys. Tuoksuu jo kauas sitrushedelmille, limeä, sitrusta ja satunnainen mango. Maltaat tuoksuu hivenen keksiselle, aavistus sokerisuutta.

Maku:
Suutuntuma kevyehkön oloinen, hiilihapotus tekee hiukan kovuuttakin suutuntumaan. Vahvasti hedelmäinen makumaailma jossa on viipyilevä greipin jälkiliuku ja pehmeää maltaisuutta tasoittamassa humalan purevuutta. Makean puolelle sujahtava olut mutta humalointi hoitaa enimmän imelyyden. Katkeroinnin tuntuvat vähän vaisuilta IPA:ksi ja purentaa jää vähän heikoksi. Valmistustavasta johtuen hiivan hedelmäisten estereiden pitäisi olla minimissä mutta minusta tässä hiiva maistuu melkoisen paljon ja sillä selvästi on oma hedelmäinen vibansa. Hiivaisuus vetää hiukan alaspäin raikkautta mutta tuo eräänlaista pehmeyttä loppuun, luulen että tulee jakamaan ihmisiä kahtia.


Raikas ja hedelmäinen IPA. Helpohko bisse missä ei ole juurikaan ihmeitä, IPA diggareille voi olla pettymys. Vaikka puhutaankin nyt ihan eri olut tyylistä mitä ei pitäisi edes verrata keskenään niin tämä vedä lähellekkään vertoja Laitilan originalille steam oluelle mikä on ihan timanttia.

EBU: 46
EBC: 15
Kantavierre: 12,0
Maltaat: Pale Ale, Caramel Pale, Carared
Humalat: Columbus, Galaxy, Cascade, Centennial, Citra, Amarillo

27. huhtikuuta 2020

Bullet Brew - Oluen valmistus olutuutteesta

Oluen valmistaminen olutuutteesta (Bullet Brew Tanker IPA)

Tässä artikkelissa tutustumme oluen valmistamiseen olutuutteesta. Olutuutteet ovat helposti lähestyttäviä vasta-alkajalle vaivattomuutensa takia. Bullet Brewin pakkauksesta löytyy mallasuute, humalat sekä hiiva. Simple as that, lisää vain vesi.

Tuotteet on pakattu alhaisissa lämpötiloissa typen avulla, tämän avulla tuotteet pysyvät tuoreina. Pakkauksiin on valittu parhaimmat raaka-aineet maailmalta ja hiiva on valittu juuri tyyliin sopivaksi.

Virolainen kotiolutkauppa Pruulmeistrid lähetti minulle ystävällisesti Bullet Brew tuoteperheensä näytepaketin joka oli tyyliltään Tanker IPA, mitä käytettiin tämän artikkelin luomisessa. Samat ohjeet yleensä pätevät prosessin puolesta myös muiden valmistajien olutuutteisiin mutta lue silti paketista ohjeet ennen aloittamista. Jos olet aikeissa aloittaa laadukkaista olutuutteista niin suomalainen Lappo.fi myy näitä.
Olutuute
Klikkaamalla saat kaikki jutussa esiintyvät kuvat isommiksi!


Ohjeet on kirjoitettu pullottamista ajatellen sekä Tanker IPA reseptille, en ota kantaa kegi hommiin.

Välineet:

Mitä tarvitse oluen panemiseen? Uutteiden kanssa ei tarvitse sortua väline hifistelyyn vaan tarvikkeet saa suhteellisen edullisesti ja ei varmasti jää käyttö yhteen kertaan.

- Sekoitusväline, mela.
- 30 L  kannellisen käymisastian vesilukolla (Hanallinen plussaa) - 
- 40kpl 0,5L Pulloja
- Pullonkorkkeja
- Korkitin
- Sokeria tai Bullet Brew Beer Enhancer
- Pullotussokeria
- Lämpömittarin
- Lappoletku
- Kattila
- Sakset
- Desinfiointiainetta (Star Sun)


Saatat myös tarvita talouspaperia ja pyyhkeitä joten kannattaa varata myös sellaisia lähistölle. Pullotuksessa myös suppilo ja mittalusikka on suotavaa hankkia.

Esivalmistelut:

Desinfioi kaikki mikä voi olla tekemisessä vierteen kanssa, aloita siis pesemällä kädet huolellisesti saippualla tai käytä kumihanskoja.

Puhdista ja desinfioi huolella käymisastia, sen kansi ja vesilukko. Muita muistettavia kohteita on myös sekoituskauha, lämpömittari ja sakset joilla avataan uute ja hiivapussi. Suosittelen puhdistamaan myös työtasot, välillä joutuu kädestään tavaroita laskemaan. Myös vesihanaa joutuu huomaamattaan usein näpelöimään joten desinfioi sekin varmuuden vuoksi.

Desinfiointi on erityisen tärkeää, uutteesta tehtyä olutta ei nimittäin keitetä niin kuin täysmäskäämällä tehtyä vierrettä.

Oluen valmistus:

Kun olet saanut neuroottisesti siivottua niin voit avata desinfioiduilla saksilla Brew Bullet pussukan. Pussukka on jaettu kahteen lokeroon, kuivaan ja märkään puoleen. Ota kuivalta puolelta sivuun hiivapussi, ohjeet ja mahdolliset humalat. Kannattaa tarkistaa hiivan päiväys.
Bullet Brew


Laita jo valmiiksi kattilaan kiehumaan 3L vettä.


Kaada tahmainen massa pussista käymisastian pohjalle, ota hiukan kuumaa vettä kattilasta ja laita se uutepussin sisään, pyöräytä pussin suu kiinni ja ravistele huolellisesti että saadaan kaikki mahdollinen olutuute huuhdeltua pois pussista ja hyötykäyttöön. Voin kertoa kokemuksesta että todella tahmaista hommaa, käytä kumihanskoja jos voit.
Tanker IPA


Heivaa loput keitetystä vedestä käymisastiaan yhdessä sokerin (Brewing sugar) kanssa, tarkista sokerin määrä ohjeesta, tässä se oli 1kg. Sekoita huolellisesti että sokerit ja olutuute liukenevat juoksevaksi seokseksi. (Joissain olutuutepakkauksissa on makeutuspussi mukana, lisää se nyt)
Beer enchanter


Lisää kylmää vettä käymisastiaan kunnes sitä on ohjeen osoittama määrä, tässä ohjeessa se oli 23L ja määrän näki näppärästi käymisastian kyljestä. Sekoita taas seos huolellisesti. Erillistä ilmaamista ei tarvita, sillä toisin kuin täysmäskäyksessä, nesteestä ei ole poistunut happea joka olisi tapahtunut vierrettä keittäessä.



Tarkista nesteen lämpötila desinfioidulla lämpömittarilla, varmista että lämpötila on alle 25 astetta ennen kuin sirottelet hiivan sinne joukkoon, sekoittamista ei tarvita.
Bullet brew


Täytä vesilukko keitetyllä eli steriloidulla ja jäähdytetyllä nesteellä minimi/maksimi taso merkintöjen väliin. Vesilukon tarkoitus on päästää kertyvä hiilidioksidi ulos ja estää ulkomaailman paskoja menemästä pönttöön, sen takia myös vesilukon sisällä olevan nesteen pitää olla puhdasta. Laita vesilukko käymisastian kanteen kiinni ja laita kansi tiukasti kiinni käymisastiaan.


Unohda pönttö huoneenlämpöön, mielellään kuitenkin 20-25 celsiuksen tienoille. Alle 20 asteessa käyminen vaatii pidemmän aikaa ja alle 16 saattaa pysähtyä kokonaan ellei kyseessä ole lager hiiva. Yli 25 asteessa taas saadaan käymisaromeita joita tekeillä olevassa tyylissä ei saateta tarvita.

Oma vesilukkoni lähti pulputtamaan 22 asteen huonelämpötilassa 36h kuluttua hiivaamisesta, toisinaan hiiva toimii nopeammin ja toisinaan hitaammin. Maltti on valttia, käymiseen vaikuttaa käytettävä hiiva, hapen määrä sekä lämpötila.

HUOM!! OMINAISPAINOMITTARI ON YLEENSÄ KALIBROITU 20 ASTEISELLE NESTEELLE!

Tarkista ominaispaino 5 päivän käymisen jälkeen jos se näyttää <1.018, lisää humalat (jos kuuluivat uute pakkauksen mukaan) oluen pinnalle. Jos ominaispaino on korkeampi anna oluen olla vielä muutamapäivä omassa rauhassaan kunnes lukemat näyttää <1.015 ennen kuin lisäät humalat. Tässä vaiheessa voin antaa vinkkinä että hanallisen käymisastian hankkiminen auttaa näytteiden ottamisessa ilman että happea päästetään vahingossa olueen.



Unohda humaloitu käymisastia taas 2-3 päiväksi lämpimään.

8-11 käymispäivän jälkeen katso uudestaan ominaispaino. Tarkista ohjeesta oluesi ominaispaino mihin olet pyrkimässä, jos lukemat näyttävät olevan juuri oikein tai jopa alle, käyminen voi olla valmis.

Ennen kuin aloitat pullotuksen tarkista ominaispaino uudestaan seuraavan kahden päivän aikana että se on varmasti jäänyt paikalleen, jos on epäilyksiä niin anna oluen vielä kypsyä vähän aikaa. Keskeneräisestä oluesta tulee helposti joko pahan makuista tai se päättää tulla räjähtäen ulos pullosta, kumpikin on aika perseestä kaikkeen käytettyyn aikaan ja vaivaan nähden.

Pullotus:

Bottling

Puhdista ja desinfioi olutpullot sekä korkit, suosittelen desinfiointiaineeksi Star Sun nimistä tuotetta tai jotain vastaavaa, sen etuna on että sitä ei tarvitse huuhdella pois, hiiva syö sen kyllä. Star Sun on myös ihan älyttömän riittoisaa. Olutpullot voi joko upottaa kokonaan desinfiointiaine liuokseen tai sitten käyttää sumutepulloa ja suihkutella sillä pullot. Muista myös desinfioida lappoletku, pullonkorkit ja muut välineet mitä koet tarvitsevasi. Käytä vain ruskeita olutpulloja, kirkkaista menee UV-valo läpi ja tuloksena on makuvirheellinen olut. Jos käytät pulloja joissa patenttikorkki niin tarkista tiivisteet ja desinfioi ne hyvin.
olutpullo


Lapa olut pulloon ja jätä n. 5cm tyhjää, liika happi oluessa ei ole koskaan hyväksi mutta liian täyteenkään ei kannata laittaa. Itsellä oli käymisastiaan tuleva pullontäyttäjä käytössä, näppärä laite sillä sen kautta olutta virtaa vain kun suutin osuu pullon pohjalle. Sen hyviä puolia on se että olutta ei roisku ympäriinsä pullotuksessa, huono puoli on taas se että humalamuhjut osaavat tukkia sitä ja oluen virtaaminen hidastuu merkittävästi. Isompia olut satseja tehdessä kannattaa harkita joustavaa muoviletkua systeemin välille, tällöin voi täyttää olutpullot lattialla painamalla, tällä minun käyttämällä tavalla joutui jokaista olutpulloa kannattelemaan ilmassa.
Pullotus


Omassa ohjeessani käskettiin laitamaan 0.5L pulloon kukkurallinen teelusikka jos teet lageria, pilsneriä tahi belgialaisia oluita, muihin tyyleihin tasoita sokeri lusikasta. Tokihan tätä voi soveltaa omien mieltymysten mukaan, yleensä se pyörii 5-8g/L. 
sokeri


Korkita pullot, käytä desinfioituja korkkeja äläkä näpli korkkien alapintaa. Sekoita hyvin ennen kuin jätät pullot lämpimään paikkaan kahdeksi viikoksi. Lämpimässä hiiva alkaa syödä sokereita ja muodostamaan alkoholia ja käymistuotteena hiilidioksidia joka imeytyy takaisin olueen. Siirrä olut kahden viikon jälkeen kylmään ja pimeään että se kirkaistuisi. Olut on valmista sitten kun se on kirkasta mutta ei sitä mikään estä juomasta hieman hazynakin, maltti on valttia kuitenkin lopputuloksessa. Yleensä olut paranee kun sille antaa aikaa mutta lagerit ja humaloidut oluet kannattaa nauttia 6kk sisällä, muita voi vielä vaikka kypsytelläkin.
Olutkruunukorkki


Nauti työsi hedelmistä viileänä ja kaataen hitaasti ettei hiivasakat tule kaadon mukana olutlasiin, ellei sitä sitten itse halua.


Toivottavasti tästä oli apua! Kysy mitä haluat, minä vastaan mitä haluan.

Kiitokset virolaiselle panimokaupalle PruulmeistridBullet Brew uutteen lähettämisestä. Tässä vielä heidän ohjeet ja taulukot olutuute resepteihin.

Näitä uutteita voi ostaa myös suomesta Lappo.fi verkkokaupasta, siellä on muuten paras asiakaspalvelu koskaan.

Myöhemmin on tulossa myös videoitu ohje, se lisätään tänne ja sosiaalisen median kanaviin mm. eräsmiehen Youtube kanavaan

19. huhtikuuta 2020

Olvi - Daring Daughter - Brut lager 5,5%

Uhmakkaan tyttären voittokulku jatkuu Brut lagerin muodossa, hienoa huomata että on lähdetty kokeilemaan uutta ja leikitty kuivahumaloinnin kanssa. Brutti on vaalea, kuivaksi käytetty ultra-dry lager, joka on kuivahumaloitu Crystal-aromihumalalla.

Brut lager edustaa kuulema uutta oluttyyliä Suomessa. BJCP;n mukaan tälläistä tyyliä ei tietysti ole edes olemassa, joten se on uusi tyyli ihan kaikkialla muuallakin. Super kuivaksi käytetty lageri ei ole mitenkään uusi innovaatio esim Asahi super dry on löytyny kaupoista jo kauan, se ei tosin ole yhtä terhakkaasti humaloitu kuin tämä, tämä on myös saatu epäpyhästi entsyymeillä aikaiseksi.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Nyt on uhkea vaahto, kirkkaan valkea ja isokuplainen, kestää ja kestää. Kirkkaan kullankeltainen olut kuplahtelee lasissa herkullisesti. Tuoksuu vahvasti lagerille jo 60cm päästä. Lähempää sitten tuoksuu enemmän hedelmäiset humalat ja hiivan esterit. Sitrusta ja hiukan greippiä löytyy tästä seoksesta, hyvältä se kyllä mielestäni tuoksuukin. Panimomestarilta hyvä suoritus.
Kuvaan napattu paskainen olutlasi, puhtaaseen lasiin ei kuplat tartu seiniin.
Nappaa pesuohje tästä https://www.youtube.com/watch?v=u7G1zvy522M&t=6s


Maku: 
Suorastaan kirpsakan hiilihapotettu. Kevyt suutuntuntuma, todella kuivan profiilin omaava olut. Humalointi on sellaista helpohkoa kevyttä katkerointia, ei juurikaan humalassa makuprofiilia havun ja kevytgreippilimpparin lisäksi. Hyvin yksiulotteinen olut kevyellä keksisellä mallaspohjalla. Hiivalla hento jälkimaku jatkuu vielä jonkin aikaa.

Yksi raikkaimmista olvin oluista, tuntuu paljon kevyemmältä kuin 5,5%.

Humalat: Crystal, Cascade
Maltaat: Ohra
EBC: 8
EBU: 25

9. huhtikuuta 2020

Olutlasin peseminen kotona.

Olutlasi on olutharrastajan ja ammattilaisen tärkein työväline, ilman kunnollista ja puhdasta olutlasia ei oluesta saa kaikkea sen kaipaamaa kunnioitusta. Olut kuuluu aina nauttia lasista, olipa siinä oluttölkissä vaikka miten hieno kokonaan aukeava kansi.


Suoraan tölkistä nauttiessa oluesta jää parikin asiaa pimentoon. Ensimmäinen on oluen väri, se on yksi kauneimmista olueen liittyvistä seikoista. Toinen seikka on puhdas käytännöllisyys, lasissa oluesta näkee siinä mahdollisesti olevat virheet. Vaalean lagerin ei esimerkiksi kuulu olla sameaa tahi sisältää hiivahiukkasia.

Myöskin tuoksu on tärkeä osa olutta, oikein muotoillulla lasilla saa oluen tuoksut säilymään pidempään tai saamaan ne jopa paremmin esille. Olutlasin muotoilussa olueen vaikuttaa olennaisesti myös se onko siinä jalka tahi kahva, jonka avulla olut pysyy viileämpänä lasissa kuin käsien välissä lämmitetty tuoppi. Oluen olisi myös hyvä mahtua kokonaisuudessaan lasiin.

Lasi on siis vallan tärkeä työväline ja se pitää osata pitää myös puhtaana. Tässä artikkelissa käyn läpi olutlasin puhdistuksen ja säilytyksen. Koska haluan oluelleni parhaimman mahdollisen astian, halusin tehdä jutun juuri Spiegelau laseilla, ne ovat olutlasien Rolls-Royce. Ystävällisesti Decanter lähetti Spiegelau laseja, iso kiitos heille.

Huomio huomio! Ohjeet on kirjoitettu todella likaiselle lasille, eli pinttynyt lika, rasva jne. Normaalisti lasille pitäisi riittää vesipesu harjalla, lukija vinkkinä sain ehdotuksen että pieni nokare soodaa mukaan auttaa puhdistuksessa.

Välineet:

Tarvitset puhtaan tiskiharjan ja pitkille laseille pulloharjan joka on pyhitetty pelkästään olutlaseille, näin se ei kerää vaikeasti puhdistettavaa rasvaa tahi muita epäpuhtauksia perus tiskeistä.

Mieto hajusteeton tiskiaine, liian vahvasta pesuaineesta saattaa lasiin tarttua kemikaaleja joista tulee makua ja tuoksua olutlasiin jota sinne ei kaivata.

Puhtaat kumihansikkaat.

Puhdasta vettä.

Peseminen:

Olutlasia ei mielellään pestä astianpesukoneessa, astianpesukoneen tehokkuus perustuu ainoastaan kemikaaleihin ja satunnaiseen vesisuihkuun joka sattuu tai ei satu osumaan laseihin. Huonosti pesevä ja väärällä lämpötilalla toimiva astianpesukone yleensä vain siirtää rasvaa tasaisemmin paikasta toiseen. Astianpesukone ei myöskään saa irti kunnolla huulirasvoja tai huulipunia, myöskään pesuaineiden kemikaalit ei välttämättä poistu lasista.

Esimerkkinä käytetyt Spiegelau lasit kestävät kyllä konepesua, vaikka ohuelta tuntuvatkin. Jos on välttämätöntä pestä lasit koneessa niin pyhitä kone pelkästään olutlaseille. Laadukkaat koneet osaa pestä muidenkin tiskien kanssa mutta itse en riskeeraisi. Huuhteluaineen käytön on havaittu huonontavan vaahdon muodostumista ja liian tehokas kone saattaa viedä lasista logot joita ei ole kaiverrettu.

Paremman hygienian ohella käsinpesu suojaa lasia suurilta lämpötilanvaihteluilta ja näin ollen lisää sen käyttöikää.

Tiskiharja siis kauniiseen käteen ja mieto, hajuusteeton pesuaine käteen ja siitä vain hankaamaan. Jos peset useampia laseja kerralla altaassa niin pese myöskin allas etukäteen ettei siitä irtoa rasvaa tai muita epäpuhtauksia pesun aikana.
Harjaa olutlasin pohja, sisä että ulkopinta huolellisesti. Kun olet hangannut laseja riittävän kauan aloita huuhtelu, tee se huolella kylmällä vedellä ja niin pitkään että vettä lasista pois kaataessa siihen ei jää pisaroita vaan vesi liruu kauniisti lasinpintaa pitkin pois. Jos pisaroita jää lasin sisäpinnalle niin jatka huuhtelua. Rasva tai pesuaine estävät oluen vaahdon muodostumisen, eikä lasin reunoille jää juodessa "brysselinpitsiä"

Jos olet epävarma tuloksesta voit tehdä suolatestin! Kastele lasi ja ripottele siihen tasaisesti suolaa, jos suola tarttuu kiinni tasaisesti lasin seiniin niin lasisi on puhdas. Likaiseen lasiin ei suola tartu, kokeile vaikka.
Suola ei tartu likaiseen lasiin.

Kuivaa lasit ylösalaisin kuivausritilän avulla, älä käytä liinoja sillä niistä voi irrota nukkaa ja tarttua lasiin, myöskin mikrobiriski on olemassa.
Suomalainen keksintö kuivausritilä on hieno innovaatio.

Säilytys ja käyttöönotto:

Olutlasit voi säilyttää hyllyssä kumminpäin tahansa mutta tiivis, pölyvapaa vitriini on aina suotava. Huuhtele olutlasi kylmällä vedellä ennen käyttöä, se laskee lasin lämpötilan oluen tasolle ja estää vaahdon liikamuodostumista.

Oluen nauttimisen jälkeen pese tai ainakin huuhtele lasi jotta seuraava pesukerta on helpompi.

Toivottavasti tästä oli hyötyä ja jatkossa olut maistuu entistäkin paremmalle.

Lasit: Spiegelau lasit tulivat Decanterilta.
Video: Tästä voit katsoa käytännössä pesemisen