17. maaliskuuta 2021

Juhlallista meininkiä, maistelussa 100v panimon juhlaoluet Perinteinen Lager 5% sekä Tiltu Oatmeal Stout 8%

Mallaskosken panimo täyttää tupsahti 100v, varsin kunnioitettava ikä suomalaisessa panimoskenessä. Sain kutsun julkistustilaisuuteen joka järjestettiin interwebsissä mutta valitettavasti olin juuri tuolloin tienaamassa leipää pesueelle.

Maistoon tupsahti parikin olutta! Mallaskoski 100 Perinteinen Lager Juhlaolut, 5,0 %, on suunniteltu yhteistyössä Seinäjoelle panimon 1921 perustaneen Johan Walleniuksen pojanpojan Juhani Walleniuksen kanssa. Hienoa että saadaan historiaa näin läheisesti mukaan ja ympyrä sulkeutuu.

Oluen resepti pohjautuu 1950-luvun oluenvalmistukseen. Humalalajikkeet on valittu tuon ajan valmistustapaa noudattaen, mennään siis jalohumalien Magnumin ja Saazin avulla. Mallaspohjassa on käytetty pohjanmaalaista Pehkolan artesaanimallasta. 

Juhani Wallenius on myös toiminut vuosien varrella nykyisen panimomestarin Jyri Ojaluoman mentorina.

Toinen näyte oli Tiltu Oatmeal Stout, tästä en ole kuullut mitään juhlallisia julistuksia mutta varmasti ihan yhtä tiukalla ammattitaidolla tehty olut.

Nimensä olut on saanut seinäjokelaispanimolla alkuvuosina töitä tehneeltä Tiltu-hevoselta, jonka panimo sai sotasaaliiksi. Hevoset olivatkin ensimmäisinä vuosikymmeninä tärkeässä roolissa, kun oluita kuljetettiin pitkin pitäjää asiakkaille – talvella reen ja kesällä hevoskärryjen kyydissä.
 

Mallaskoski 100 Perinteinen Lager Juhlaolut, 5,0 %

Ulkonäkö & Tuoksu:

Olut on ulkonäöltään kirkas ja komean kupliva, värityksellä mennään classiseen kullankeltaiseen. Vaahtoa muodostui niukalti, eikä se oikein halunnut lasiin jäädä vaan eipä tuo haittaa. 

Tuoksuupas maltaiselle, hiukan makean hunajaisellekin. Vienna-maltaat on selkeästi omana persoonanaan taustalla ja humalien tuoksu on taustalla herkästi, suorastaan heikosti. Kuitenkin sellaista kukkaista ja aavistuksen tummien hedelmien, niin kuin rusinoiden tahi taatelin menoa on havaittavissa. Maltaalle on annettu runsaasti tilaa ja se on hienoa.


Maku:

Maku onkin sitten todella maltainen, Viennasta tuleva maltaiden hyökkäys meinaa vetää paahteisuudessaan jopa mämmisyyden puolelle. Yllättävänkin viskoottisen suutuntuman mukana tulee tummaa leivänkuorta ja rusinaa, varsin runsaasti myös. Tässä on sellaista tuhdimman oluen tuntua, se joka väittää lagereita tylsäksi sietäisi saada selkäänsä.

humaloinnissa on lähdetty yrttisen katkeralle linjalle, jälkimaku on pihkaisena todella maukas ja pitkäkestoinen. Humalointi on kyllä ihan törkeän kova suoritus, pärjää maltaiden hiukan makealle profiilille todella mainiosti. Yhdessä raikkaan hiilihappotason kanssa tämä on tasapainoinen ja erittäin hyvällä juotavuudella varustettu lager.

Sanoisin että markettien paras lager tällä hetkellä. Ei uskoisi että resepti perustuu 1950 luvun Lager valmistukseen, jos tälläistä olutta tehtiin edes suunnilleen samaan suuntaan tuolloin niin mitä helvettiä tapahtui että nykyisin meillä on tarjolla pahvinmakuista vesipaskaa.


Oluttyyli: Vaalea lager
Maltaat: Pils, Pehkolan Vienna
Humalat: Saaz ja Magnum
EBU: 24
Alkoholiprosentti: 5,0 %


Mallaskoski 100 Tiltu Oatmeal Stout 8%

Ulkonäkö ja tuoksu: 

Vaahto on uhlea ja napakka, kermainenkin jopa. Väriltään varsin mörk. Tuoksuu tummille hedelmille, rukiille ja saaristolaisleivälle. Kaurapuuron menoakin on mukana ihan kivasti. Tynnyrimäinen tammituoksu löytyy ja hiukan sellaista sherrymäisyyttä vaikka tynnyrikypsytystä ei ole edes mainittu.


Maku:

Suutuntuma on samettisen pehmeä. Kaura ja vehnä pehmentää menoa oikein mukavasti. Vahvuudesta huolimatta ei tunnu yhtään terävältä. Hiukan alkohoimaisuutta meinaa ilmetä mutta humaloinnin sitruksisuus naamioi sen välittömästi.  Maltaita on mukana runsaasti ja sen kyllä huomaa. Hiukan kuin pimeyden morsian.



Humalointi on raikkaan sitruksista ja havuista, ei varsinaisesti pitkäkestoinen mutta jättää viipyilevän kerroksen limapinnoille.

Vahvan lämmittävä stoutti viileisiin iltoihin.

Oluttyyli: Oatmeal stout
Humalat: Sultana.
Maltaat: Pale Ale, Oat, Crystal, Wheat, Chocolate Malt.
Alkoholia: 8,0%
EBU: 25





2. maaliskuuta 2021

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas - Metsästäjä 100-vuotisjuhlaolut 4,7%




No nyt sattui kaupassa vastaan tuote mitä ei pystynyt ohittamaan, Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan linkoama, metsästäjäliiton 100v syntymäpäiviä juhlistamaan tehty olut.

Metsästys on itselle lähellä sydäntä ja toivoisin että olisi monelle muullekin, erästelyssä sielu lepää ja oppii arvostamaan riistaa aivan eri tavalla. Vastuullisesti metsästetty riista on myös eettisempää ja taatusti luomumpaa ruokaa kuin marketista löytyvä sika-nauta.

Hienoa että metsästäjäliittoakin muistetaan, ovat tehneet kovaa duunia jo sata vuotta. Metsästäjäliitto on vaikuttanut muun muassa metsästysturvallisuuden parantamiseen, taantuvien vesilintukantojen suojeluun sekä riistanhoidon kehittämiseen kaiken muun oheistoiminnan lisäksi.


"Sata vuotta sitten, 24.4.1921 perustettiin Suomen Metsästäjäliitto. Metsästäjillä on alusta lähtien ollut yhteinen intohimo: suomalaisen metsästyskulttuurin edistäminen ja eränkäynnin perinteiden vaaliminen.

Perustamisesta lähtien olemme kulkeneet yhteisellä eräpolulla. Sen varrella on tapahtunut paljon ja sen kulkijoilla on kerrottavanaan monia hienoja tarinoita. Tätä yhteistä eräpolkua juhlistamaan olemme kehittäneet juhlavuodeksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa ihan oman oluen.

Juhlaolut on kevyesti, mutta peruslagereita vahvemmin humaloitu vaalea täysmallasolut, joka sopii moneen makuun. Se on valmistettu Suomessa suomalaisesta ohrasta ja tuotettu ympäristöystävällisesti tuulen ja auringon voimalla."

Ulkonäkö & Tuoksu:

Hyvin kohoava vaahto tupsahtaa oluen kaatuessa kirkkaana Spiegelau olutlasiin. Väritykseltään olkisen ja kullankeltaisen mainio liitto. Tuoksu on maltainen, leipäiset ja keksiset aromit ovat hyvin esillä, hentoista hunajaisuutta on lopussa vielä luvassa humalien tuoman yrttisyyden kera. 



Maku:

Hiilihapotus on hyvin onnistunut, raikas mutta ei ylitse pursuava. Maltaisuus on todella vahvasti esillä, hiukan se livahtaa tuonne makean puolelle mutta ei häiritsevästi.

Humalointi on yrttistä kera sitruksisuuden ja katkerointi ryhdikästä, muodostaa todella hyvän vastaparin hiukan makealla mallaspohjalla. Suutuntuma on hiukan rasvaista joka tuo vahvasti mieleen saksalaiset oktoberfest oluet.

Jälkimaku on aika pitkäkestoinen, miellyttäväkin. Hiiva on puhdistanut jälkensä tehokkaasti ja vain kliinisen puhdas lager on jäljellä.

Sanoisin että ryhdikäs jahtiolut iltanuotiolle ja peijaisiin. Ruokien puolesta sopii monelle riistallekin ryhdikkään humaloinnin takia.

10. helmikuuta 2021

Tornion Panimo X Maistila - Routa Imperial Stout 9,5%

Nyt kiinnostaa ihan kympillä, olut on kahden kovan luokan suorittajan, Maistilan sekä Tornion Panimon kollabo. Tämä ei voi kuin onnistua ja tyylinä vieläpä Imperial Stout ja tiukoista juomista lempparini rommin kanssa kypsytelty, nyt on tähdet kohdallaan.

Eikun heikun kimppuun!

Ulkonäkö & tuoksu:
Ka tummahan se on, sole mikhään. Vaahto tunnetusti on niukka impeissä, niin myös tässä. Oi miten hyvät paahdot, niin tummaa, niin tummaa ja hyvä niin. Ei tuoksu kuitenkaan ns.mustalta eli paahtoaste on osunut nappiin. Hiukan tummaa hedelmäisyyttä, aavistus kukkaista humalaa. Pähkinääkin löytyy loppumaussa nahkan kera ja mukaan tupsahtaa hiukan lakritsia. Tuoksu on kyllä 5/5.
Maku:
Täytyy sanoa että tämä tammen maku on kyllä todella kiva löytää näin selkeänä vahvasta mallaspohjasta huolimatta. Hauska että pääsee näin hyvin esille, todella hyvin onnistunut.

Maltaat ovat todella vahvasti läsnä, paahteisuus käy hyvin tammen kanssa yksiin ja juotavuus pysyy hyvänä.

Suuntuntuma on pehmeä, siitä pitää antaa erikoispisteet. Tämä on kuin samettia, varmasti kovin suorittaja niistä impeistä mitä olen muutaman vuoden sisään maistellut.

Humalia löytyy, hiukan yrttiä ja mausteita kera pippurisuuden, ne riittää kantamaan pitkälle jälkimakuun jossa havuisuus ottaa vallan kera hiukan lääkemäisen lakritsin.

Perhanan kova, iso suositus.


3. helmikuuta 2021

Narvan Kyläpanimo - Kanto porter 4,7%

Narvan Kyläpanimoa taas nostellaan maailmankartalle, ei tämä sellaista kyllä kaipaa sillä saatavuus on prismoissa ollut todella hyvä kautta Suomen.

Ne jotka eivät karttaa osaa niin Narvan Kyläpanimo löytyy aivan Narvan keskustasta, Tampereelta sinne on noin tunnin ajomatka. Kannattaa piipahtaa jos siellä päin on pyörimistä sillä panimolta löytyy myös puoti joka aukeaa helmikuussa 2021.

Kirjoittamis hetkellä heidän omien sivujen narvankylapanimo.com mukaan panimon valikoimissa on kuusi tuotetta ja nyt maistellaan kevyesti savuinen porter.

Ulkonäkö & Tuoksu:
Vaahto kohosi hyvin ja jäi patsastelemaan tiiviiksi matoksi, kauniin kermatoffeen värinen vaahto. Olut itsessään musta niin kuin asiaan kuuluu, mikä porter se muuten olisi! Tuoksussa runsaasti paahteisuutta, leivänkuorta ja ruista. Humalointi vaikuttaa yllättävänkin monipuoliselta, tummia hedelmiä, rusinaa ja sen sellaista löytyy melkoisesti, hiukan sitrustakin nenään tulvahtelee. Jälkimaininkeihin saadaan hiukan mausteista menoa, oikein hyvä lopetus.

Maku:
Suutuntuma on vähän ohutta ja hiilihapotus korkealla. Maltaat ovat vahvasti esillä ja mustia maltaita on selvästi ollut mukana koko mäskäyksen ajan kun saadaan sellaista savuista hiilen makua mukaan. Tiukasti kahvisuutta ja humaloinnin sitruksisuus ja omituinen, tyyliin sopimaton marjaisuus tekevät tästä tiukasti kitapurjeisiin tarttuvan. Katkerointia on melkoisesti ja olut ei olekaan mikään vässykkä. Loppumakuun saadaan mukavaa savuisuutta joka pehmentää menoa.

Ihan mukava kevyt porter mutta olisi varmasti parempi tukevampana, 5,5% tekisi tälle hyvää.

27. tammikuuta 2021

Ctenah pa3nh - netpobckoe 4,7%

Herkkuja venäjän maalta! Todella vähän on tullut oluita tältä suunnalta juotua ja rehellisesti aika kehnoja ovat olleet kaikki. Nyt annetaan taas uudelle oluelle mahdollisuus. Pahoittelut aktiivisille lukijoille, 4 lasta ja 2 työpaikkaa on hiukan kehno yhdistelmä aktiiviselle blogin pitämiselle kun ei tästä lanttiakaan saa.

Voin melkein luvata että tuo nimi on väärin kirjoitettu mutta antaa mennä!

Ulkonäkö & tuoksu:
Vaahto katosi aika nopeaan mikä ei yllättänyt sillä lasiin kaataessa vaahtosi aika raivoisasti. hyvin hailakan olkisen värinsä puolesta uskaltaisin ounastella että vastaa rainbow lageria. Tuoksuhan tämä ei juuri miltään, paitsi ehkä maissilta tahi puhtaalta sokerilta...No sanotaan että hyvällä mielikuvituksella tämä voi tuoksua laimennetulta hunajalta.

Maku:
Vahvasti hiilihapotettu ja suutuntumaltaan todella vetisen kevyt. Kauheasti makua tässä ei ole, sellaista viljaisuutta feat viina. Katkeruus on mallia meidän koff ja humalat maistuu havuiselta ja hiukan pippuriselta. Jälkimaku on epämiellyttävän metallinen ja paperimassainen.

Hyvin simppeli vaalea lager, koffin ja karjalan kittaajille menee ihan täydestä.

13. tammikuuta 2021

KUEHN KUNZ ROSEN - Mystique IPA 7%

Kuehn kunz rosen, mikä tämä oikein on? Sain hyvän aikaa ennen joulua tuliaisia Saksan maalta, tuliaiset sisälsivät 4 saman panimon tuotosta ja tästä niitä lähdetään avaamaan auki.

Kyseisen panimo sijaitsee Mainzissa mutta valitettavasti heidän sivustot ovat vain saksaksi ja en valitettavasti osaa kieltä ollenkaan, sivustosta voi siis päätellä että mitään kansainvälistä meininkiä ei tavoitella vaan kosiskellaan paikallisia, mikropanimona tämä on tietysti ihan ymmärrettävää.




Ulkonäkö & Tuoksu:

Kuparin värinen olut kaatuu lasiin kauniisti soljuen tuoden tullessaan tiiviin ja korkean vaahdon, kuin vatkattua kermaa konsanaan. Olut itsessään on hiukan samea ja hiiva partikkeleita pyörii mukana, visuaalisesti siis hiukan kehno. Tuoksuu appelsiinille, mangolle ja pihkalle, raikasta menoa kyllä. Maltaiden puolesta karamellinen paahto on vahva, IPA:lle tämä on jännä valinta mutta onhan siinä tietysti räväkkää vastaparia katkeroille. Hiiva tuoksuu selkesti omana elementtinään mikä voi olla puhdas virhekin tai sitten on kikkailtu vehnäolut hiivalla.


Maku:

Suutuntuma on suhteellisen paksu. Ensimmäinen dominoivin elementti on hiiva ja sitten katkeruus joka iskee greippisyytenä yhdessä havujen kanssa. Vahvasti makea karamellinen pohja antaa ihan hyvää vastapainoa katkeruudelle mutta häviää kuitenkin pian humalien alle. Humaloita on käytetty reippaasti mutta hopburnia ei saada aikaan, ruohoisiakin elementtejä on havaittavissa joten kuivahumalointi on kestänyt hiukan liian pitkään. Hedelmäinen makeus jatkuu pitkälle jälkimakuun tehden tästä ihan miellyttävän IPA:n


Vahva IPA hyvällä rungolla ja kerrankin rapsakoilla humalilla, monipuolinen makumaailma. Teknisessä toteutuksessa vielä onnutaan, ne kun saadaan korjattua niin kyseessä on mahtava IPA.

IBU: 65

PANIMO: KUEHN KUNZ ROSEN

1. tammikuuta 2021

Uusivuosi special: Panimo Honkavuori - Taiga whisky porter 10,7%

Ulkonäkö & tuoksu:
Tuoksuu vahvasti viskille, niin kuin kyllä kuuluukin tällä kypsyttely ajalla, ei ole kiireisen hommaa pitää olutta tynnyrissä 10kk. Onpas savuinen ja turpeen tuoksu, aistin laphroaig viskiä vahvana tässä. Viskin takia maltaiden löytäminen on todella hankalaa, onnistuu mutta hankalaa. Karamellisia maltaita tumman leivänkuoren kanssa on tarjolla, leivät on sitten dipattu viskissä. Vaahto muuten muodostui yllättävänkin hyvin näin vahvaksi olueksi. Väritys on varsin musta ja en jaksa nyt taskulampun kanssa leikkiä.


Maku:
Suutuntuma pehmeä, hämmentävää kyllä ei ole niin paksu kuin voisi luulla mutta on siinä viskositeettia silti enemmän kuin tarpeeksi. Makeahko oluthan tämä on mutta ei mitenkään ällöttävän imelä ollenkaan, viski kyllä leikkaa enimmät sokerit pois. Viskiä maussa on tarjolla paljon vaan ei kuitenkaan niin paljoa kuin mitä tuoksusta voisi olettaa, tiedät sitten kun maistat itse.

Maltaisuus on vahvaa, siis todella vahvaa. Tumman kahvin paahtoa annetaan avokämmenellä niin että tuntuu. Humalointia on laitettu lähinnä säilyvyyden takia, hentoiset katkerot mutta itse humala vaikuttaa yrttisenä pitkälle jälkimakuun.

Mahtava olut viskin ystäville! Tasapainoinen imperial stout missä viski ei ole liian hyökkäävä. Alkoholia ei muuten maista ollenkaan, paitsi viskinä. Se on hyvä koska etanolille maistuvia oluita on ihan tarpeeksi. 

Hyvää uuttavuotta panimo honkavuori!