25. kesäkuuta 2017

Innis&Gunn - Original&Rum finish - Tynnyrikypsytettyä kultaa.

Triviaa:

Innis&Gunn panimon tarina tynnyri kypsytetyistä oluista alkaa hauskasti, ensin viski tislaamo otti
yhteyttä että voitaisiinko saada teiltä olut tynnyri että saataisiin viskiin uniikki aromi. Tislaamo alkoikin saada mahtavaa palautetta oluttynnyrissä kypsytetystä oluesta ja Inniss&Gunn:kin päätti laittaa idean kiertoon ja otti samaisen yhteyttä ottaneen firman viskitynnyrin oluelleen ja avot! Tamminen jopa viskiin vivahtava olut oli syntynyt. Jos irkut jotain osaa niin viskin, suosittelen kokeilemaan lämpimästi niiden ainaisten rochefortien kaveriksi.

Tynnyrikypsytetyt on aina kuulostaneet jotenkin luksustuotteilta ja eipä noita ole omalle kohdalle koskaan ennen edes sattunut.

Rakas vaimoni Viron reissultaan nappasi pullon mukaan mikä näytti kivalta ja sanonpa että aika intuitio sillä on kalja ostoksiin, kerran tällainen sattui matkaan. Tämä ensimmäinen original olut sattuukin olemaan tämän panimon esikoistuote ja harvoin se ensimmäinen on paskaa koska sillä olisi tarkoitus luoda sitä nimeä ja yleensä siihen panostetaan rakkaudella.

ORIGINAL

Ulkonäkö:
Väriltään vaalean ruskea joka on hiljalleen taittumassa tumman ruskeaan.. Kuparinen väitän ja todella
kirkas väriltään. Vaahto oli kyllä mitäänsanomaton mutta maku kyllä komppaa tällaisen epäkohdan sata nolla. Tuoksu on erikoinen, makea mutta silti kovin maanläheinen, kivan karamellinen nams!

Maku:
Makean maltainen menemättä kuitenkaan siirappisen puolelle, joskus tällaiset tummemman puoleiset oluet lähtee makeuden kanssa ihan lapasesta. Hiilihappoinen on mutta sitten suuhun tulvahtaa se maanläheinen maku, kuin luostariolut konsanaan. Tuleekohan tämä maanläheinen maku tammitynnyristä? Missä tämän panimon oluet kypsytetään. Todella paksua makua on ja tuntuu löytävän joka siemaisulla jotain uutta vaikka tässä on varmaankin käytetty pelkkää karamellimallasta.

Katkeroinen ei kyllä ole eli puhtaasti maltaisuudella pelataan ja alkoholilla =D, perus irkut taas vauhdissa.

Viskitynnyrissä selkeesti tehty kun lopussa tulee sellainen lämmin olo kuin viskillä, onhan tässä tiesti volttejakin 6.6%

RUM FINNISH

Ulkonäkö:
Kuparinen väri jossa aavistus punaista ja vaahto yhtä niukka kuin edeltäjässäänkin. Tuoksussa samaa karamellia ja tammea. Ensimmäinen ajatus on että onko reseptiä muutettu ollenkaan että vaihtuiko vain tynnyri?

Maku:
Todella samankaltainen kuin original joskin vähän mausteisempi. Vahvaa makean maltaan jylläystä tosin tällä kertaa mennään sinne siirappiseen, rusinoita ja se maaginen nahkainen maku. Aktiivisena rommiharrastajana en löydä kyllä rommia tästä juurikaan, vaan se on se hienoinen henkäys maussa mikä tulee alkoholin myötä. Alkoholi tulee kyllä tässä tosiaan vahvemmin esille sillä sitä ei ole onnistuttu naamioimaan niin hyvin kuin originalissa ja onhan tässä prosentteja 0.2% enemmänkin.

Tähän on käytetty Innis & Gunn Ale mallasta, Crystalia, Roasted Barleyta ja Chocolate mallasta. Super Styrian merkkinen humala jota en ole ennen maistellut missään mutta veikkaisin siitä tulevan tämän vähän multaisen maun ja tynnyristä sitten mausteisuus. Olut on valmistettu normaalisti tammitynnyrissä ja vasta lopuksi uudelleen täytetty rommitynnyriin mistä nimi rum finish.

Kummatkaan ei paskempia oluita ollenkaan, molempia yhdistää maanläheinenmaku, toffeisuus ja kermainen koostumus. Ostaisin jatkossa nautiskeluun ja uskaltaisin väittää että aika lähellä rochefortin kaltaista valmistetta ollaan.

Arvosana 9,5/10
Tuokin puolikas piste lähtee vain alkoholin vahvasta mausta mutta jos sen ottaa niin että sen kuulukin löytyä tälläisestä viski/rommi oluesta niin sitten 10/10

Eräsmies löytyy täältä:
Sähköposti
Instagram
twitter
Facebook
Youtube

19. kesäkuuta 2017

Keisari kellari

Ulkonäkö:
Meripihkaisen punertava, vaahto katosi nopeasti kuin vaalilupaukset ministerin päästä. Maltainen tuoksu joka kielii tulevasta hattaran mausta. 

Maku:
Aika ummehtuneen makuinen eli kellarin syvin olemus on saavutettu. Lähes hapoton, makeahko ja hivenen hiivainen olut. Vähän hedelmää maussa vivahtaa mukaan lukien siirappista karamellisuutta, jotain ruokaa tämä kaverikseen kaipaa. 

Pehmeä oluthan tämä loppuunsa on,  katkeroita miedosti lopussa mikä tekee tästä tälläisen luostarimaisen kotioluen.

Voisin kyllä ostaa jatkossakin ruoka olueksi mutta tolkuttoman makea tämä on eli montaa ei kyllä näitä peräkkäin kisko. Marketti olueiden parhaimmistoa kuitenkin.

Arvosana: 7.5/10


Maltaat: Pilsner, Dark Ale ja Crystal

Humalat: Magnum, Perle ja Spalter Select.

Mistä: Saatu panimolta

17. kesäkuuta 2017

Nokian panimo - Ginger 25

Triviaa: Tällä kertaa mukiin tupsahti Nokian panimon keisari ginger 25 mikä on 25-vuotisen nokian panimon
juhlaolut.

Inkivääriä käytetään myös luontaislääkinnässä. Inkivääriteellä hoidetaan niin vilustumista kuin vatsavaivojakin. Yksi syy tähän lienee se, että inkiväärin nauttiminen lisää syljen eritystä, mikä taas helpottaa nielemistä. Sitä on käytetty myös pahoinvoinnin estämiseen niin merimatkojen kuin raskaudenkin aikana. Inkiväärillä voi hoitaa myös ummetusta. Inkivääripohjaisia ravintolisiä ei suositella raskauden tai imetyksen aikana.[3] Inkivääriuutteita käytetään myös reumaattisten sairauksien yhteydessä kipua lievittämään ja edistämään nivelten notkeutta.

Ulkonäkö:
Väri on tumman oranssinen jopa kuparinen ja lasin sisällä näkyy utuisena rihmastona käymistuotteiden jäämistöt, oiskohan jopa jotain appelsiinistä jäänyttä. Kroteskisti ilmaistu mutta ulkonäöltään kaunis ja erilainen. Vaahto oli runsas ja kermainen mutta pettymyksekseni katosi nopeasti mutta eipä hättää, aromit jäi! Siinä tuoksuukin inkivääri ja sitruuna, oikein syksyinen flunssa juoma siis, oluttahan otetaankin vain terveydellisistä syistä lääkkeeksi.

Maku:
Huolestuneen otin ensimmäisen huikan sillä inkivääri osaa olla oikeasti todella vaarallinen mausteena, ainakin emännän tekemään teehen ei tartte paljoa inkivääriä tupsahtaa kun polttelee suussa. Helpotuksekseni ei inkivääriä ole yltiöpäisesti vaikka se peittääkin oikeastaan kaikki muut maut alleen joskin jälkimausta vielä maltaat löytää. Onneksi Japanilaisen Sorachi-Ace humalan taustalta löytää myös ja Japanistahan ei tunnetusti tule mitään huonoa tai puolittain tehtyä. 

Olut itsessään on varsin toimiva joskin kaikki ei inkivääristä välttämättä pidä, oiskohan tulevaisuuden juttu jokin piparjuuri,

Anyway pisteeksi annan 8/10 koska onhan tämä runsas olut, ei vetisyyttä missään.

Mistä: Saatu panimolta

14. kesäkuuta 2017

Tilapäivitys

Nyt on Häppeninkiä eräsmiehellä vähäksi aikaa, ohjelmaa tulee ovista ja ikkunoista.

Testattavaksi saapui quicklock pikalukko näitä valmistavan yrityksen toiveesta, eiköhän tuolle moninaista käyttöä löydy testien aikana.

Myöskin Jokierä, valtakunnan seksikkäin eräverkkokauppa lähetti testattavaksi Hunter elementsin metsästysasun lisävarusteineen, sitä testatessa saa aikaa menemään ihan kivasti.

Olut puolella taas vaimo toi virosta tuliaisia ja on kaikenlaista herkkua taas maisteltavaksi tynnyrikypsytetyistä oluista lähtien.

Sitten ohjelmassa on oman oluen reseptin hiomista ja oluen koekeittelyä, valmis resepti sitten tehdään isommaksi satsiksi waahto breweryn tiloissa Savonlinnassa.

Vapaa-ajan ongelmia ei siis tule hetkeen olemaan!

Aurinkoista kesää ja tulevaa jussia lukijoille, hienoo kun jaksatte seurata minun turinointia.
Jos jotain mielenkiintoista erä/olut aiheista juttua, sivustoa tahi testattavaa tuotetta tulee mieleen niin ehdottomasti saa ottaa yhteyttä.

13. kesäkuuta 2017

Iso-kallan Jahti

Iso-kallan panimo on itselleni uusi tuttavuus kun eihän tänne Kiteen käpylään mitään uutta ja hienoa
tule. Onneksi Iso-kallan panimo ojensi auttavan kätensä ja sain panimolta maistiaiseksi Jahti olutta joka soveltuukin sivuston teemaan kuin rusakko beaglen eteen.

Ensinnäkin anna pisteitä peura ajovaloissa etiketistä, joskin peuralla itsellään on vähän anatomisia ongelmia =D

Iso-kallan panimolle pitää antaa kyllä lisäpisteitä siitä että etiketeissä on katkerot, värit, kantavierteet, tarjoilulämpötilat sekä ruoka suositukset. Näkisin tämän ihan standartina mikä pitäisi olla kaikilla.

Ulkonäkö:
Vaahto on tähän menessä seksikkäin mitä olen vastaani saanut, ja minä olen saanut paljon aina belgiasta asti. Vaahto on kermainen, korkea ja todella pitkään viipyilevä jopa niin pitkään että kerkesi melkein koko oluen juoda ennen kuin katosi. Lasiin jää pitsiä todella upeasti ja runsaasti, piti ihan erikseen kuva napata pelkästään siitä, katsokaa hiivatti! Väriltään oikein kaunis punaisessa viivähtävä tumman ruskea.

Tuoksultaan maltainen, pähkinäinen sekä hedelmäinen.Tuoksussa ampuu humalan makea aromi, sanoisin että nyt on aromi humalien oikeaoppista käyttöä, tätä nuuskuttelee kyllä mielellään. Tämä onkin mukavaa vaihtelua kun tässä onkin alla ollut useampi tuoksultaan aneminen olut.

Maku:
Tuntumaltaan paksu ja pehmeä josta kumpuaa paahdettua makeaa mallasta noen ja savun muodostaen suulle viipyilevän kalvon mistä eränuotion voi maistaa, mahtavuutta. Makua on suorastaan vahvasti kiitos tujun havuisen humaloinnin. Upea, juuri nautiskeluun tarkoitettu olut ja kyllä tätä notskilla mielellään imailisikin. Tykkään varsinkin ruismaltaasta oluessa, mielestäni Suomessa voitaisiin tätä käyttää enemmänkin. Ruis tuo mukavaa vivahdetta makuun ja ei mene tunkkaisen puolelle. Hiilihappoja niukasti niin kuin oluen tyylille kuuluu.

Alkoholia on tähän olueeseen on muodostunut 5,8% mutta hyvin on naamioitu eikä alkoholin hönkä tunnu jälkimaussa. Vähän on sellainen sahtimainen luostari olut touch tässä. Näkisin mahtavan oluen liha ruokien kanssa, vielä kun sieltä metsäreissuilta jäis käteenkin jotain.

Väitän että joku erämies on ollut tätä valmistamassa, sen verran on kyllä luonnetta olueen saatu mukaan että vain rakovalkean edessä yönsä viettänyt osaa tälläisen tehdä.

Arvosana: 9,5/10 pääsi ehdottomasti top 5 olut kastiin.

Maltaat: Pilsner, Pale Ale, Cara, Crystal, Chocolate, Ruis
Humalat: Chinook ja Simcoe

Instassa lisää kuvatuksia, käykää tsekkaa!

Sähköposti
Instagram
Twitter
Facebook
Youtube

11. kesäkuuta 2017

Saimaan juomatehdas - Marsalkka luomuvehnä

Ulkonäkö:
Samean kellertävä, ei kupli lasissa yhtään ja vaahto katosi heti vaikka saimaan juomatehtaan tuotekuvaus muuta väitti. Tuoksu on maukkaan makean oloinen ja jokin tuttu hiivalajike nostaa päätään ja tsekattuani taustat niin tuttu belgihiivahan se olikin. Raikasta hedelmäisyyttä joskaan ei sitrus puolelta niin kuin voisi olettaa vehnäolutta nauttiessa.

Maku:
Kielellä kihelmöi hiilihapokkuus joka tuo banaanilaivan arommikkaan maun suuhun, hapan olut kaiken kaikkiaan, Ehkäpä jopa yli koska maku on hivenen tunkkainen ja jopa metallinen ja jälkimakukaan ei ole kyllä mitenkään maukas, Se on surullista kun hiilihapoilla piilotetaan oluen ongelmia =/ mitä pidemmälle tätä joi sen pahemmalle tämä maistui.
Jotkut bloggaajat tätä tuntuivat kehuvan mutta ei kyllä ainakaan omalle kohdalle nappaa yhtään.

Arvosana: 6/10, ei yllätyksiä ja parempaakin vehnistä on olemassa. Luomu ei aina tarkoita hyvää.

mistä: Saatu panimolta


10. kesäkuuta 2017

Nokian panimo - Keisari Lager


Back to basic, unohdetaan se turha oluen erikoisilla maulla kikkailu ja mennään ihan perusoluen puolelle. Välillä sitä vaan kaipaa ihan perus bisseä mikä ei vaadi turhaa ajatustyöskentelyä.

Ulkonäkö:
Väriltään kullankeltainen, oikein klassinen lager väri.
Vaahto oli niukka ja nopeasti katoava. Eipä tuota osannut kaivatakaan kun janottaa niin pirusti, ulkonakin oli kirjoitushetkellä jotain 23 astetta. Tuoksussa havaittavissa tummaa siirappia, mallasta ja hunajaa, jotenkin Saksalainen fiilis tulee tästä. Mukavasti jatkaa kuplimistaan lasissa tuoden suorastaan pakottavan tarpeen ottaa huikka.

Maku:
Maku on hiilihappo suhahduksen jälkeen vahvasti mallas voittoinen, makea siirappius tulee sieltä kuin juna tunnelissa ja jälki junasta löytyy katkera puraisu joka kuivattaa suun ja jatkaa matkaa. Pidemmän aikaa juodessa suuhun muodostuu jotenkin rasvainen fiilis mutta helposti juotava olut terasseille. Ei ollenkaan vetinen vaan runkoa löytyy eli ihan selkeästi näihin vahvuuksiin suunniteltu olut, voittaa ainakin omalle kohdalle vastaan tulleet bulkkilagerit.

Arvosana 7/10Mikä on jees perus lagerilta kun vertaa että koffit ja olvit rankkaisin tuonne 4 tahi 5 pojon puolelle.
Perus tasapainoinen olut ilman virheitä, tosin Nokian Panimokin alkaa olla sitä kokoluokkaa että virheet alkavat olla harvinaisia mutta samalla häviää myös pienpanimon status jota hipsterit kannattaa.


Eräsmies löytyy täältä:
Sähköposti
Instagram
twitter
facebook

9. kesäkuuta 2017

Nokian panimo - Keisari 66 American pale ale

Höpötystä:
Kavereilta kuulin huhua että ihan ok kokeilu olisi tämä kyseessä oleva olut ja sattuipa tuo kaapista
itseltäkin löytymään niin pitihän se koklata. Suomalaisista maltaista tehty 66 onkin semi rapsakka tapaus!

Ulkonäkö:
Väriltään kuparinen taittuen kuitenkin vaalean ruskeaan. Vaahto oli niukka, pienikuplainen ja ohut. Puolustukseksi sanottakoon että lasi nyt ei ollut puhtain mahdollinen. Tuoksussa huokuu hunaja ja kukat. Näin kesän kynnyksellä sopii pirtaan.

Maku:
Humala pitkästä aikaa pääosassa ja se onkin ihan rapsakka maultaan, kovin pilsnerimäinen touch. Katajan oksat tuntuu jäävän viipyilemään kitalakeen pidemmäksikin aikaa. Täyteläisen makuinen olut ja oikein suunmyötäinen, jotenkin kovin paksun oloinen mutta en nyt tunkkaiseksikaan haukkuisi. Greippinen humalointi tekee tästä aavistuksen kuivakan mutta onhan tää nyt markettiolueksi oivallinen.

Arvosana 8,5/10, pisteitä erityisesti siitä että ei aina tartte olla 4,7% että saa maistuvaa olutta, samaan tulokseen pääsi "vain" 4,2%

Maltaat: Pilsner, Pale Ale ja Crystal

Humalat: Tomahawk, Tradition ja Cascade.

Mistä: saatu panimolta

8. kesäkuuta 2017

Panimo haastattelu - Savonlinnan Waahto Brewery

INTRO:
Ennen itse haastattelua lätisen vähän panimokäynnistä Savonlinnassa, haastattelu löytyy kiireisille alempaa.

Ensinnäkin isokäsi Jari Kouvalaiselle joka suostui haastateltavaksi ja kutsuipa tuo vielä eräsmiehen ihmettelemään panimoa ihan paikan päälle. Täytyy kyllä myöntää että mieltä lämmittää tälläiset panimot jotka ottavat vieraat avosylin vastaan ja avoimesti vastailevat kysymyksiin mitä ikinä päähän päättääkään pälkähtää.





Vierailu panimolla oli kyllä avartava ja suosittelempa muillekkin kokemuksena ja näkisin myös panimokierroksen hauskana lahjana olutharrastajalle. Panimon tilat itsessään oli aika kompaktit ja keittotilat mahtuisivatkin heittämällä minun olohuoneeseen ja kylmätilat seuraavaan. Tämä kertookin sen että massiiviset tilat eivät aina ole laadun tae vaan pikemminkin päinvastoin, suurilla keittomäärillä voi laaduntarkkailu ja itsessään kehitystyö jäädä vähemmälle kun pitää saada massiivisia määriä bulkkiolutta myyntiin. Kysyinkin mitenkä waahdolla toimitaan reseptiikan kanssa ja kävi ilmi että reseptejä saatetaan muokata lennosta esim olutharrastajien palautteen perusteella, mahtavaa että huomioidaan kuluttajienkin mielipide, eräsmies approves.

Näinkin uudeksi panimoksi on näkyvyyttä saatu aika miehekkäästi esim wäinö oluen muodossa mikä on väinönputkiolut joka on myynnissä äkäslompolossa asti, jounin kaupassa sitä on kaikkee =D Arvostan myös että suomalaisia luonnontuotteita käytetään oluessa, esim pakuria näin kanssa pyörimässä eli olueen sotkettunahan se on ihan terveystuote, eiku apteekkeihin hyllyille...Ihan vain lääkkeeksi.

Panimossa myös kehitytään jatkuvasti ja uusi työntekijäkin oli juuri saatu remmiin ja oli töissä ensimmäistä päivää kun saavuin paikalle, ei tietysti mitään paineita kun kaikki mokailut kirjoitetaan sitten blogiin kansan luettavaksi =D.  Jarikin lähtikin haastattelun jälkeen Skotlantiin opiskelemaan uusia temppuja, mitä lie käteen jäänyt mutta innolla odotetaan tuloksia.

Henkilökohtaisesti hienointa oli kuulla se että kierrätys on lähellä sydäntä ja kaikki pyritään käyttämään loppuun, esimerkiksi käytetyt maltaat menevät läheiselle karitsatilalle rehuksi. Myös Suomalaista käsityötä löytyy panimon laitteistakin sillä keittotankkikin oli tehty kokonaan Suomessa.

Eipä siitä sen enempää, pidemmittä puheitta haastattelu Waahto breweryltä olkaa hyvä.

HAASTATTELU:
1. Kerro itsestäsi

Olen Jari Kouvalainen, kohta 32-vuotias ravintola-alan työntekijä. Haave ammattini oli yläluokilta saakka luokanopettaja ja sitä kohden matkasinkin yli 15 vuotta käyden lastenohjaajan sekä koulunkäyntiavustajan koulutukset ennen kuin pääsin opiskelemaan luokanopettajaksi Itä-Suomen Yliopistoon. 7 vuoden opiskeluiden jälkeen minulle tarjoutui mahdollisuus ruveta työskentelemään pienpanimossa ja tartuin siihen heti, opiskelut kun olivat junnanneet paikoillaan jo monta vuotta ennen tätä

2. Panimon vaiheet

Waahto Brewery aloitti toimintansa tammikuussa 2016. Itse panimo ja laitteisto on tosin vanhempaa perua; se on perustettu vuonna 2002 ja tämän hetkiset laitteet on hankittu 2012. Aikaisemmin panimo tunnettiin Panimoravintola Huvilana, vaikka itse panimo olikin oikeasti Savonniemen oluttehdas Oy. Me puolestaan halusimme korostaa panimon tärkeyttä, joka näkyy erityisesti kaikessa markkinoinnissamme, vaikka panimon yhteydessä toimiva kesäravintola pitikin vanhan nimensä.

3. Olutmestarin ja Panimomestarin ero

Ero on koulutuksessa. Kuka tahansa voi kutsua itseään olutmestariksi vaikkakin epävirallisen tittelin on saanut jos on käynyt oluen valmistuskurssin HAMKin Mustialan yksikössä. Waahto Breweryn väki sai teoriakoulutuksen ns. kaupan kylkiäisinä Tuomas Markkulalta, joka toimi kouluttajana ko. kurssilla Mustialassa. Käytännön koulutuksen ja laitteistoon perehdytyksen hoiti Jussi Hukkanen joka toimi panimon aikaisempana olutmestarina. Uusilta työntekijöiltä edellytämme aina käytännön ja teoriatason osaamista oluen teosta, on se sitten hankittu Mustialasta taikka kotikeittiön ääreltä. Tätä osaamista päivitetään teorian osalta itsenäisen opiskelun kautta ja soveltamalla sitä joka päivä käytännössä.

Panimomestarin tutkinto on korkeakoulututkinto ja se on suojattu ammattinimike. Panimomestariksi voi opiskella ainakin Tanskassa, Saksassa sekä Yhdysvalloissa ja se kestää yhtäjaksoisesti opiskeltuna noin 9kk.

”Panimomestarikoulutus antaa valmiudet ymmärtää tuotteen asettamia vaatimuksia niin raaka-aineille, reseptiikalle, prosessille kuin prosessoinnille. Opitaanpa siinä myös muiden, usein panimoissa valmistettavien tuotteiden valmistamisen saloja. Koulutuksessa saa kokonaisvaltaisen kuvan, miten oluen tie jyvästä kuluttajan lasiin tehdään” (lainaus:http://www.mynewsdesk.com/fi/pressreleases/pohjoismainen-panimokorkeakoulu-taeyttaeae-90-vuotta-1208968)

4. Kompromisseja 4,7% oluissa

Ensimmäisenä vuotena kaikki oluemme olivat tarjolla vain ravintola asiakkaille jolloin ne suunniteltiin ns. oikean vahvuisiksi. Täysmallasoluissa joihin ei siis ole lisättyä sokeria, prosenttien laskun voi maistaa helposti ellei olutta ole suunniteltu alusta alkaen ”kauppavahvuiseksi”. Golden Alemme ja Amber Alemme ovat parhaimman makuisia 5,0-5,6 prosenttisina ja prosenttien lasku on keventänyt niiden runkoa hieman. Tosin keveys on tuonut samalla myös puhtaampia makuja esille

5. Ajatteita uudesta alkoholilaista

Kaikki suomalaiset panimot seuraavat lakimuutoskeskustelua silmäkovana, sen tuomat muutokset kun saattavat olla elintärkeitä joillekin panimoille. Vetkuttelu tämän lain voimaan saattamisen suhteen on raastanut monien hermoja ja varsinkin viimeisin käänne jossa lakia ei oltaisikaan uudistamassa, on ajamassa muutaman panimon todella suuren ahdingon partaalle. Laitehankintoja ja muita suunnitelmia kun on tehtävä tulevaisuutta silmällä pitäen ja jos lakimuutokset tekevät siitä epävakaan niin eihän se ole hyvä asia ollenkaan.

Suurimmat muutokset joita me Waahto Breweryllä odotamme on kauppavahvuisten oluiden alkoholiprosentin nostaminen nykyisestä edes 5,5prosentiin. Myös tuotteiden ulosmyynti suoraan panimosta on erittäin kovasti odotettu uudistus, vaikka siinäkin on uusimmassa esityksessä omasta mielestämme liikaa rajoituksia. Toivoisin itse että panimolta saisi myydä minkä vahvuista olutta tahansa, mihin kellon aikaan tahansa (yötä myöten panimolla ei ole kukaan kyttäämässä mahdollisia asiakkaita kuitenkaan). Suomalainen verkkokauppamyynti voisi olla keskitetysti mukava lisä, mutta omaa verkkokauppaa ei oltaisi perustamassa, vaikka se olisikin mahdollista

6. Muut panimot

Kaikilla panimoilla on oma tarinansa, jotkut ammentavat sitä mystiikasta, historiasta, tietyistä olut tyyleistä, maailman lopusta, uskonnosta ja vaikka mistä. Waahto Brewerylle ei ole haluttu omia sen kummoisempaa taustatarinaa, se kun sitoo liikaa. Teemme puhtaita ale oluita ns. jokaiselle jotakin periaatteella. Välillä saamme idean tehdä jonkin ihan uudenlaisen oluen emmekä halua että tietynlainen brändäys estää sen tekemisen.

Tästä vapaudesta löytyy hyviä esimerkkejä muiltakin nuorilta panimoilta. Muun muassa Vakka-Suomen panimo teki ennen kuulumattoman Prykmestar Pekonioluen vuonna 2016. Entinen Rekolan eli nykyinen Fiskarsin Panimo puolestaan on tehnyt muutaman menestyksekkään luonnon yrteillä maustetun oluen. Malgårdin panimo puolestaan on iso esikuva oluen puhtauden ja pellepeloton asenteen (varsinkin laitteistokehityksen saralla) puolesta.

Suomen pienpanimo skene on mukavan sisäänpäin lämpenevää eli muihin voi ottaa yhteyttä, on asia mikä tahansa. Panimot auttavat toisiaan mielellään varsinkin ongelmien ratkomisessa. Tämä on siinä mielessä loogista että kaikilla panimoilla on jossain vaiheessa elämänkaarta jotain ongelmia ja jos yksi auttaa toista niin tähän palvelukseen on helppo vastata samanlaisella kohtelulla. Ja hommahan toimii tietenkin samalla lailla toisinkin päin. On vaikea kuvitella MENESTYVÄÄ panimoa joka pystyy kamppailemaan ja ratkomaan ongelmia täysin ilman ulkopuolista apua.

7. Raaka-aineiden hankkiminen

Raaka-aineita on suhteellisen helppo hankkia nykyään kun internetin kautta pääsee helposti käsiksi kansainvälisiin markkinoihin. Tilaamme 98% maltaista suoraan Viking Maltilta ja loput tulevat milloin miltäkin netissä toimivalta raaka-aineen toimittajalta, usein Suomalaisen Lappo.fi:n kautta. Humalat ja hiivat tulevat pääosin ruotsissa toimivan Humlegårdenin kautta. Käytämme näissäkin Lappoa ensimmäisenä varavaihtoehtona. Siiderin teko aineet tulevat mistä milloinkin. Pienemmissä hankinnoissa turvaudumme Savonlinnan Kespron tukkuun josta saa kaupanpäälle erittäin hyvää palvelua!

8. Panimon kapasiteetti


Saamme jokaisesta normaalista kauppavahvuisesta keittoerästä 600-650l valmista olutta ulos. Tämän vuoden tavoite on tuottaa 60 000-80 000l olutta joka on tupla määrä ensimmäiseen eli edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Tavoite on kasvattaa tuotantoa myös seuraavana vuotena, mutta kuinka paljon niin se jää nähtäväksi.

9. Oluen valmistukseen kuluva aika


Teemme oluen täysin käsivoimin, apunamme on vain nesteen siirtämiseen tarkoitettuja pumppuja. Näin ollen yhden erän tekemiseen kuluu 9-12 tuntia, ajan vaihtelu johtuu varsinkin vierteen siivilöitymisen nopeudesta. Keittopäivän jälkeen olut käy 5-7 päivää lämpimässä jonka jälkeen se siirretään kylmähuoneessa olevaan jälkikäymistankkiin vähintään kahdeksi viikoksi. Tämän jälkeen se voidaan astioida eli laittaa 30l teräs kegeihin jotka lähtevät ravintoloille tai siirtää varastotankkiin odottamaan pullotusta.

Olut on siis valmis tarjoiltavaksi aikaisintaan kolmen viikon kuluttua sen tekemisestä. Tämän päälle tulevat, uusien oluiden yhteydessä, näytteiden lähettämiset laboratorioon, mahdolliset etikettien tekemiset (oluen maku ja aromi kuvaus pystytään tekemään vasta kun se on kypsynyt tarpeeksi) sekä tietenkin astiointi/pullotuspäivä. Nämä asiat on otettava huomioon kun tehdään jollekin asiakkaalle räätälöityä uuden reseptin mukaista olutta; sen pulloon saamisessa kestää ainakin kaksi kuukautta!

10. Pullo vs. tölkki

Tämä taistelu ei ole onneksi suomessa niin vahva kuin esimerkiksi briteissä, jossa on hieman eri lait koskien tuotepakkauksia ja niiden verotusta. Meille pullo oli helppo ja looginen valinta, se kun mielletään yhä edelleen oikeaksi tavaksi pakata pienpanimo olut joka on tuotteena huomattavasti kalliimpi kuin isojen panimoiden ns. bulkki lagerit.

Pullon väri puolestaan tuotti hieman päänvaivaa. Päädyimme vihreään pulloon, jota mikään muu pienpanimo ei käytä ja joka näin ollen erottautuu mahdollisesti satojen tuotteiden tuotevalikoimasta helposti. Vihreä pullo mielletään premium tuotteeksi, joka puoltaa pienpanimo oluen korkeampaa hintaa (vaikka se onkin meillä alhaisempi kuin monella muulla kilpailijalla). Viimeinen siunaus vihreälle pullolle saatiin asiakasyrityksiltä jotka kertoivat että nykyään kaupoissa ja ravintoloissa ei enää juurikaan käytetä UV valoja juomakaapeissa/ -osastoilla, vihreä pullo kun ei juurikaan suodata näitä aallonpituuksia, jolloin ne voivat aiheuttaa olueeseen epätoivottuja aromeja.

11. Uudet tuotteet kesälle

Kesäkuukaudet ovat Savonlinnassa vuoden vilkkaimmat kaupankäynti kuukaudet, jolloin jotkin yritykset voivat tehdä jopa koko vuoden tulot. Kaupunkin on varsinkin heinäkuussa täynnä turisteja ja heidän joukossaan on puolestaan heitä jotka pitävät hyvästä oluesta. Tähän kysyntään vastaamme tänä vuonna kuudella täysin uudella kesäoluella ja yhdellä siiderillä. Uutuuksia ovat Stout 8,2%, Saison 6,5%, Wehnä 4,8%, APA 4,5%, Mango Milk Mild 3,2% sekä Farmhouse Cider 5,0%. Näiden lisäksi valikoimaan kuuluvat Golden Ale 4,7%, Amber Ale 4,7%, Single Hop Citra 4,6& sekä IPA 6,0%

12. Muuta kivaa kuulumista


Kehitämme panimoa tietotaitomme karttuessa. Tällä hetkellä olemme ottamassa käyttöön ilman sekä veden desinfiointilaitteistoa joiden avulla saamme oluestamme erittäin puhdasta ilman pilaantumisen pelkoa. Monien asioiden mittaamisessa tullaan myös ottamaan isoja askelia eteen päin tämän vuoden aikana (jos jollakin on toimiva mikroskooppi joutilaana niin otamme sen mielellämme lahjoituksena vastaan!). Loppuvuodesta on tarkoitus kokeilla REAL Alen ja ehkäpä jopa REAL Ciderin tekemistä! Waahto Brewery jatkaa siis aikaisemmalla vapaalla linjalla, mutta tuotteita tullaan tekemään jatkossa enemmän ammattimaisin ottein

13. Videoterveiset Eräsmiehen lukijoille

Eräsmies tuli käymään panimolla toukokuun loppupuolella ja lupasin hemmotella hänen blogin lukioita viedolla, tässä se on: Pullotuskone

Eräsmies edit:
Tässä pitää vielä mainita että hyvin on lähtenyt pojilla maailman valloitus käyntiin ja hyvin on kauppoihin pullot päätyneet vaikka itse pullotuskonekin on hankittu vasta tammikuun lopussa! Toisaalta kone pystyy pullottamaan 1500 pulloa tunnissa että jos käsi käy niin saahan sitä myyntiin. Kuulin myös huhuja että laite itsessään on aika armoton diiva, yksikin pullo väärin laitettuna on luvassa lasista silppua.

Eräsmies löytyy täältä:
Sähköposti
Instagram
twitter
facebook

Waahto brewery löytyy täältä:

3. kesäkuuta 2017

Brewers special - Californian ipa

Ulkonäkö:
Nyt on mainittava että ensimmäinen olut missä on näin pitkäkestoinen vaahto, aivan upea
koostumukseltaa ja jätti sellaisen ydinpommin jälkeisen sientä muistuttavan vaahtokummun laskeutuessaan. Vaahdon laskeutumisessa meni ikuisuus, aivan mahtavaa taas kerran. Lasiin jäi runsaasti pitsiä, siis ihan höpönä.

Väri kullankeltainen mango iloittelu ja Tuoksussa hivenen hiivaa mikä tuli ekana ja toisena tuli hedelmä coctail.

Maku:
Humalointi on onnistunut oikein mukavasti katkeroinnin osalta tätä antaisin ensimmäistä ipaa yrittävälle, ei yli katkeroitu ja greippiset jälkikatkerotkaan ei jää pitkäksi aikaa suuhun niin kuin yleensä tämän lajin edustajilla. Hapan ja erityisen kuiva, valitettavasti aromikkuus puolella on menty vähän metsään. Maussa on sellaista ruohoisuutta havaittavissa, paljon eri aromeja mutta silti tunkkainen olut eikä mitenkään raikas tapaus. Viittä eri humalaa tähän on työnnetty että oisko sujahtanut yksi liikaa, maltaisuutta tähän toivoisin lisää mutta muuten ihan välttävä olut.

Vaikka seksiä on tölkin ulkopuolella niin sisällä ei ole ja tämä saakin arvosanaksi 7/10
Saimaan juomatehdas you let me down =(