12. heinäkuuta 2017

Ruosniemi esittäytyy: Lomittaja & Koodari

Alkusanat: Ruosniemen Panimo oli itselle aivan uusi tuttavuus kun otin heihin yhteyttä ihan asiakkaana. Otin panimoon nimittäin yhteyttä siitä syystä että vaimoni sai töitä lomitus hommissa ja pitihän sitä saada työnaloituksen kunniaksi Lomittaja olutta. Ongelmaksi vain kehkeytyi se että täällä Kiteen käpylässä ei saanut Lomittaja olutta edes Alkosta ruinaamalla, nohevana miehenä otin yhteyttä suoraan panimoon että hiivatistako tätä olutta oikein saa. Tultiin siihen tulokseen että helpompi on lähettää panimolta suoraan pullo kuin lähteä ajamaan 200km lähimpään markettiin mistä sitä olutta olisi löytynyt, iso käsi siis Ruosniemen panimolle asiakaspalvelusta.

KOODARI

Ulkonäkö

Ruosnimen koodarissa on maukkaan mangoinen väritys sekä tuoksu, vaahto on tuuhea ja jättää
kermaisen vaahto lumpeen lasiin, haistan hiivan mutta sekin tuoksuu raikkaalle, hintsusti greippiselle. lasiin jää mukavasti pitsiä. kuplii vienosti lasissa.

Maku:
Maku on humala jylläys! tässä maistuu suomalainen metsä, havuinen ja mieto katkeroinen jälkimaku, näkisin hyvin natsaavan yhteen grillatun pihvin kanssa nomnomnom. Tämä onkin jännä olut, hapan joka kuivattaa suuta mutta kuitenkin maltaan makeus jää kielelle. Maku on omintakeinen niin kuin nämä humalat oisivat kasvaneet havumetsässä pihkaisten kantojen juuressa. Jokseenkin tutun oloinen maku, varmaan samantapaiseen reseptiin jossain törmännyt mutta nykyään saakin tehdä töitä erottuakseen massasta, Hiilihappoisuus on reipasta mutta ylilyönteihin ei sorruta.

En lähtisi tätä tarjomaan koffilla itseään hellinyttä mutta olutharrastajalle oikein makoisa olut.
Arvosana 8/10
Mistä: Saatu panimolta



LOMITTAJA

Ulkonäkö:
Kovasti lasissa kupliva, samean keltainen joap oranssihtava. Vaahto on saippuavaahtomainen ja haju.
katoaakin yhtä nopeaan, jää tosin parin millin kalvoksi. Tuoksu on hienon maltainen, raikkaalla tavalla joka tulee vastaan myös yrttisyyden muodossa. Tuoksu on todella uskomattoman kukkainen ja hunajainen, tästä puuttuu vain hiehojen 

Maku
Vahva on makukin, joskin vähän vihanneksinen. Belgityyppisissä oluissa se tietysti on enemmän jopa ominaista. Hiilihapot on raikkaasti kohdillaan ja suuhun tulvahtaa kirpeä alkumaku ja vahva mallaspohja kyllä pääsee osaavasti esille, tuttu belgihiiva nostaa päätään maussa ja hedelmäinen kirpakkuus lopettaa nautinnon mennen loppua kohden vahvasti sitrukseen.

Tasapainoinen kirpeä saison, not shit!
Arvosana 8,5/10
Mistä: Saatu panimolta

Sain myös viikate olutta mutta oli niin tunkkainen ja metallinen maku että epäilen pilaantuneeksi joten jätän se pois näistä arvosteluista. Uutta viikatepulloa pitää metsästää jostain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti